heinäkuuta 2016Kissanpäiväkimara: heinäkuuta 2016

sunnuntai 31. heinäkuuta 2016

Harry Potter and the Cursed Child -- Ensifiiliksiä

harrypotterandthecursedchild1

Siitä on yhdeksän vuotta ja kymmenen päivää, kun mulla oli viimeksi käsissäni uusi Harry Potter -kirja, josta en tiennyt käytännössä mitään. Tänä aamuna kävin hakemassa oman kappaleeni Harry Potter and the Cursed Childista Suomalaisesta kirjakaupasta, tulin kotiin ja vaikka kuinka yritin pitkittää lukemista, en malttanut laskea kirjaa käsistäni. Kuudessa tunnissa luettu, ja nyt on sulateltavaa.

Cursed Child poikkeaa aiemmista Pottereista huomattavasti jo ihan rakenteensa takia, sillä kyseessä ei ole romaani, vaan eilen Lontoossa ensi-iltansa saaneen näytelmän käsikirjoitus. Joillekin tää on kommenteista päätellen ollut pettymys, itselleni ei tullut yllätyksenä, niin osasin varautua. Potter-maailman tunnelmaan pääsee kuitenkin hyvin.



SPOILERIVAROITUS!!! Älä lue tästä eteenpäin, mikäli et halua tietää tapahtumista etukäteen mitään.

harrypotterandthecursedchild3

No, mitä siihen itse tarinaan tulee? Yleisessä tiedossahan on jo ollut, että tarina alkaa siitä, mihin kirjojen epilogi meidät jättää. Harryn ja Ginnyn nuorempi poika, Albus aloittaa ensimmäisen vuotensa Tylypahkassa. Albus päätyy Luihuiseen, ystävystyy Scorpius Malfoyn kanssa, kohtaa opinnoissaan vaikeuksia ja neljänteen opiskeluvuoteensa mennessä alkaa olla jo aika väsynyt olemaan kuuluisan Harry Potterin epäonnistunut poika. Harry puolestaan painii edelleen menneisyyden tapahtumien aiheuttaman syyllisyyden kanssa, kun Amos Diggory sukulaistyttönsä Delphin avustamana vaatii Harrya palauttamaan poikansa. Tämä luo kiistaa isän ja pojan välille, ja Albus ja Scorpius päätyvät Delphin kanssa varastamaan taikaministeriöstä Hermione Grangerin säilyttämän, takavarikoidun ajankääntäjän pelastaakseen Cedric Diggoryn kuolemalta menneisyydestä.

Ja koska Potter-maailmassa mikään ei käy helposti, tuloksena on parikin aika ikävää mahdollista uutta todellisuutta, joista pahimmassa Harry kuolee jo Kolmivelhoturnajaisissa ja Voldemortia ei kukisteta. Lopulta Delphi paljastuu Voldemortin ja Bellatrixin tyttäreksi, joka vie Albuksen ja Scorpiusin lopulta Godrickin Notkoon elokuun 31. päivän iltaan vuoteen 1981. Iltaan, jolloin Voldemort tappoi Harryn vanhemmat. Pojat saadaan pelastettua, mutta Harry joutuu seuraamaan sivusta, kun Voldemort tappaa hänen vanhempansa, sillä historian muuttamisella voi olla tuhoisat seuraukset.

Näin kirjoitettuna tarina vaikuttaa tosi sekavalta, mutta juoni kyllä kantaa koko tarinan läpi hyvin. Matkan varrelle mahtuu koskettavia hetkiä (okei, myönnettäköön että tirautin pari kyyneltä jo "Anything from the trolley, dears?"-kysymyksen kohdalla), ja näyttämöllä nähdään myös Dumbledore ja Kalkaros. Itse harmittelin sitä, että isoa osaa mun suosikkihahmoista ei mainittu käytännössä lainkaan, esimerkiksi Hagridia ei mainita "nykyhetkessä" edes sivulauseessa, vaikka takaumissa häntä kyllä nähdään.

Harry on taikalainvartijaosaston johtaja, Ron on Weasleyn Welhowitsien johdossa, Hermione on taikaministeri ja Ginny toimii edelleen Päivän Profeetan urheilutoimittajana, Sekä Harry ja Ginny että Ron ja Hermione ovat edelleen yhdessä, ja etenkin Ronin ja Hermionen suhdetta oli suloista seurata, sillä pari oli edelleen ilmeisen rakastunut. Draco puolestaan menettää vaimonsa Astorian, mutta lahentyy lopulta Harryn ja kumppaneiden kanssa sen verran, että suhdetta voisi jo kutsua ystävyydeksi. Seuraavaa sukupolvea nähdään jopa harmittavan vähän Albuksen ja Scorpiusin lisäksi,

Mitä tulee tähän Voldemortin ja Bellatrixin tyttäreen, koko kuvio jäi vielä tässä muodossa mulle ehkä aavistuksen turhan avoimeksi. Vähän turhauttavaksi jopa, kun koko Voldemortin ja Bellatrixin suhde ei koskaan ole vaikuttanut mitenkään päin seksuaaliselta tai romanttiselta siinä määrin, että voisin kuvitella heille minkäänlaista yhteistä "hetkeä". Bellatrix on toki aina palvonut Voldemortia, mutta mikä saisi Voldemortin hankkimaan jälkikasvua? Valtakauden jatko siinä tuskin on ollut mielessä, kun hirnyrkit on jo käytössä. Vahinkoraskauteenkaan en oikein usko. Delphi joka tapauksessa on syntynyt Malfoyn kartanossa jossain vaiheessa ennen Tylypahkan taistelua.


SPOILERIT PÄÄTTYVÄT TÄHÄN.

HP_4
©Manuel Harlan
Paljon, paljon sulateltavaa ja vielä avoimia kysymyksiä, joihin toivottavasti saadaan Rowlingilta vielä vastauksia. Avoimet kysymykset johtuvat pitkälti tuosta rakenteesta, käsikirjoitus kun on pitkälti dialogia, eikä hahmojen pään sisälle pääse samalla tavalla, kuin kaikkitietävän kertojan kautta romaanissa.

Suosittelisinko käsikirjoituksen lukemista muille Potter-faneille? Ehdottomasti. Suurena haaveena olisi vielä päästä näkemään itse näytelmä, mutta tällä hetkellä kaikki mahdolliset näytökset pitkälle ensi vuoteen on loppuunmyytyjä. Elokuun 4. päivä tulevat myyntiin vielä seuraavan satsin näytökset, joista viimeinen on 10. joulukuuta 2017.

Mietityttääkö englanninkielisen kirjan lukeminen? Käsikirjoituksen voi aivan hyvin lukea englanniksikin, kunhan perustaidot ovat hallussa. Kieli on loppupeleissä aika simppeliä, ja teksti on kevyttä luettavaa. Voisin hyvin kuvitella, että tämä toimisi vaikka ylioppilaskirjoituksiin valmistautuvallekin vähän kevyempänä lukumateriaalina. Suomennosta odottelevienkaan ei tarvitse odottaa mahdottoman pitkään, sillä Jaana Kaparin suomennoksen on kuulemma määrä ilmestyä tämän vuoden marraskuussa.

harrypotterandthecursedchild2

Joko muut on ehtineet hankkimaan tai jopa lukemaan tätä? Mitä piditte?

tiistai 12. heinäkuuta 2016

Italialainen iltapäivä Oulussa -- Arinan ravintolat



rosso-oulu1

Toissa perjantaina kokoonnuttiin taas oululaisten bloggaajien kesken tutustumaan Arinan italialaisiin makuihin täällä Oulussa. Aloitettiin iltapäivä ostoskeskus Valkean myötä uudistuneessa Rossossa. Ihan alkuun saatiin kuulla vähän Rosson historiasta ja arvoista. Tiesittekö, että ensimmäinen Rosso perustettiin jo vuonna 1978? Rossot oli tuolloin ensimmäisiä ravintoloita, joihin myös lapset oli tervetulleita, ja perhekeskeisyys on näkynyt ravintoloissa pitkään. Oulun Rosso on nyt uudistuksen myötä saanut vähän uutta ilmettä, mutta lapset on edelleen yhtä tervetulleita. Rossossa voi kuitenkin nauttia päivällistä myös aikuisempaan makuun. Mekin päästiin heti maistelemaan alkudrinkkejä, Belliniä ja Aperol Spritziä. Saatiin pöytään myös antipastoja, vuohenjuustoa ja hunajaa, lohta ja ilmakuivattua kinkkua. Aivan superherkullista! Etenkin vuohenjuusto oli positiivinen yllätys, se kun on monesti aika tönkköä, mutta nyt tuo oli aivan unelman pehmeää.

rosso-oulu5rosso-oulu2

Pääruokana meillä oli roomalaista pizzaa, joka poikkeaa perinteisestä napolilaisesta pizzasta esimerkiksi siinä, että pohja on kuohkeampi ja täytteet tomaattikastiketta ja juustoa lukuunottamatta asetellaan pizzan päälle vasta paistamisen jälkeen. Omaksi suosikikseni noista Rosson pizzoista nousi lohta ja jättikatkarapuja sisältänyt pizza. Kaikki pizzat Rossossa muuten paistetaan aidossa koivuhaloilla lämmitettävässä kiviuunissa, ja oman pizzan valmistumista voi seurata avokeittiössä.

rosso-oulu3rosso-oulu4

Rossosta siirryttiin jälkiruualle Bacaro Doppioon, joka on uusi venetsialaistyylinen kahvila Valkean katutasossa. Tarjolla oli gelatoja, jotka valmistetaan Sokoksen Herkussa aidoista, mahdollisuuksien mukaan kotimaisista raaka-aineista. Mä maistelin suklaata, minttua ja mansikka-basilikaa, ja noi vei kyllä kielen mennessään. Tarjolla oli myös erikoiskahveja, mutta mä otin kaakaota, kun en vieläkään ole oppinut kahvin ystäväksi. 

bacaro-doppio-oulu3bacaro-doppio-oulu2

Bacaro Doppio on kyllä ehdottomasti nousemassa mun suosikkikahvilaksi Oulussa. Tuolla on niin viimeisen päälle kaunis sisustus ja rento tunnelma! Huomaa kyllä, että yksityiskohtiin on panostettu. Esimerkiksi pöydät on aitoa marmoria. Tässä kesän aikana Bacaro Doppiossa kokeillaan myös pidempiä aukioloaikoja esimerkiksi Qstockin aikaan. Normaalisti kahvila sulkee ovensa jo yhdeksältä, mutta olisipa mukavaa, jos tuolla voisi istua iltaa pidempäänkin!

bacaro-doppio-oulu1
Lopuksi käytiin tutustumassa vielä Vanhan paloaseman uudistuneeseen terassiin. Patiolta saa tänä kesänä myös ruokaa puuhiiligrillistä. Janojuomatkin pysyvät kylminä, kun ne tarjoillaan jäädytetyistä laseista. Saatiin mukaamme myös lahjakortit Rossoon ja Bacaro Doppioon, niin päästään jatkossakin herkuttelemaan!


vanha-paloasema-oulu1vanha-paloasema-oulu2 
Kiitokset Arinalle herkullisesta iltapäivästä! Erityiskiitokset myös Emmille, Heidille, Sarkulle ja Annikalle loistavasta seurasta!

Joko te ootte testanneet Bacaro Doppion gelatot? 

maanantai 4. heinäkuuta 2016

Jekun ensimmäiset viikot kotona

Kohta tulee täyteen kaksi kuukautta siitä, kun Jekku muutti meille. Pikkuinen kasvaa ihan hurjaa vauhtia, viime viikon rokotuksilla käydessä painoa oli jo 7,4 kiloa. Korvat nousivat pystyyn noin kuukausi sitten, ja sisäsiisteyskin on opittu niin hyvin, ettei meillä olla enää about kuukauteen tarvittu sanomalehtiä lattioilla. Ihan vastahan tuo oli vielä ihan pikkuinen pallero, nyt ei enää yhdellä kädellä kainaloon nappaaminen sujukaan niin helposti, kuin vielä muutama viikko sitten. Kuumimmat hellepäivät on olleet pienelle vähän tylsiä ja lenkillä pitäisi päästä aina vaan varjoon pötköttämään, mutta onneksi viilennysmatto toimii hyvin.

Jekkuu2

Jekku on tosi rohkea, mutta rauhallinen pentu. Me ollaan alusta asti pyritty tutustuttamaan Jekkua mahdollisimman monenlaisiin ihmisiin, tilanteisiin ja paikkoihin, ja tähän mennessä Jekku on jo autoillut paljon, käynyt esimerkiksi Rotuaarilla, satamassa ja torilla, tavannut ihmisiä vauvasta vaariin ja nähnyt monenlaisia koiria ja yhden kissankin näiden omien lisäksi. Ja kaikki uudet asiat Jekku ottaa vastaan innokkaasti, turhia hötkyilemättä. Kontrasti Senniin on ihan valtava, Senni oli alusta asti monessa paikassa melko arka. Toki me ollaan itsekin opittu paljon, ja osattu tehdä monta asiaa paremmin, kuin Sennin kanssa aikoinaan.

Jekkuu3

Osaa Jekku toki riehuakin, mutta isommat hepulit kestää ehkä vartista puoleen tuntiin, sitten vähän nukutaan ja ollaan taas nätisti. Pahimpia ongelmia, jos niitä ongelmiksi nyt tässä vaiheessa voi vielä kutsua, on innostuneena haukkuminen ja pennuille tyypillinen näykkiminen, mutta etenkin tuo näykkiminen on koko ajan vähenemään päin, onneksi. Kissojenkin kanssa Jekku tulee toimeen ihan mukavasti, Vähän hakee vielä sitä omaa paikkaansa laumassa ja yrittää välillä jahdata tai alistaa kissoja, jotka mahtuu kätevästi mahan alle, mutta kyllä nää jo nukkuukin välillä vierekkäin samassa pedissä.

Jekku on totutellut yksinoloonkin alusta asti pikkuhiljaa. Hankittiin heti koiraportti, ja yksin ollessaan Jekku on keittiössä, jossa sillä on oma peti, vettä ja paljon virikkeitä saatavilla. Tällä hetkellä Jekku on ollut yksin pisimmillään jonkun nelisen tuntia, ja tulee vastaanottamaan kotiintulijat ja vieraat nätisti haistellen ilman hepuleita tai haukkumista. Välillä tuntuu, että liekö toinen on edes huomannut olleensa yksin.

Jekkuui1

Yksi jännimmistä jutuista, mitä ollaan Jekun kanssa tehty, on uiminen. Käytiin pari viikkoa sitten ensimmäisen kerran uimassa Oulun HundSpassa. Alkuun vähän jännitti, mutta vauhtiin päästyään Jekku ui hienosti kaikkia neljää jalkaa käyttäen, ja toisella kertaa ei millään olisi malttanut odottaa altaaseen pääsyä. Tällä hetkellä HundSpassa tehdään allashuoltoa, mutta heti elokuun alussa jatketaan taas harjoituksia. Ostettiin Jekulle myös ihan omat pelastusliivit veneilyä varten. Tästä hommasta voisin tehdä sitten myöhemmin myös omaa postausta, jos kiinnostusta on?

Jekkuu6

Kaikenkaikkiaan meillä menee siis Jekun kanssa tosi hyvin! Jekku osaa tosi hyvin jo perusjuttuja, kuten istu, maahan, odota ja antaa tassua, mutta tottakai treenit jatkuu, esimerkiksi sen suhteen, että malttaisi jättää kiellettyjen juttujen pureskelun (vaikka varsinaisia tuhoja Jekku ei olekaan tehnyt) ja rauhoittua kesken haukkukonsertin. Lenkkeilykin sujuu ihan mainiosti, mitä nyt välillä pitäisi vähän päästä painimaan remmin kanssa kävelyn sijaan. Nää ekat pari kuukautta on olleet niin helppoja, että tässä pitäisi varmaan kovasti koputtaa puuta, ettei tuo nyt saa jotain hullua tuhoamisvimmaa heti kun kehuskelen.

jekkuui3