Viisi asiaa, jotka jokaisen tulevan kissanomistajan tulisi muistaa | Kissanpäiväkimara: Viisi asiaa, jotka jokaisen tulevan kissanomistajan tulisi muistaa

sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Viisi asiaa, jotka jokaisen tulevan kissanomistajan tulisi muistaa

Julkaisin tämän postauksen ensimmäisen kerran jo vuonna 2012 vanhassa blogissani, mutta koska asia on edelleen ajankohtainen, ajattelin hieman päivittää vanhaa tekstiä.


Meidän kissat, Tipu ja Peppi on taustoiltaan ihan päinvastaisista olosuhteista. Siinä missä Peppi on syntynyt puhdasrotuisena asiantuntevalle kasvattajalle, Tipu on syntynyt villinä hylätylle emolle. Tipun ensimmäiset kolme kuukautta kuluivat keminmaalaisen hajottamon ympäristössä, mistä se emoineen ja veljineen pelastettiin marraskuussa 2010 -30 asteen pakkasilla. Mulle tullessaan tammikuussa 2011 se oli niin arka, ettei sitä saanut edes katsoa. Nykyään, neljä vuotta myöhemmin Tipu on jo täysin kesy kissa, josta ei ikinä uskoisi, että sen tausta on niin rankka.

Mun matka Tipun kanssa on saanut mut kiinnittämään aina vain enemmän ja enemmän huomiota siihen, miten kaltoin kissoja kohdellaan. Valitettavasti kissoja kohdellaan edelleen huonommin, kuin monia muita lemmikkejä, sillä uusia koteja etsiviä kissoja on jatkuvasti paljon ja niitä annetaan pois maksutta tai parin kympin nimellisellä korvauksella. Monet myös kuvittelevat, että kissan kuuluu ulkoilla vapaasti. Kun kissa löydetään ulkoa, sen mahdollisuudet päästä alkuperäiseen kotiinsa ovat pienet. Mitä vanhempi kissa on, sitä pienemmät sen mahdollisuudet ovat saada uutta kotia. Kissat joutuvat monesti myös alttiiksi ihmisten julmuudelle. Niitä jätetään tahallaan mökille, kuten kävi Kitille, joka löydettiin hiljattain Kuusamosta. Kit menetti korvansa ja häntänsä paleltumisen johdosta. Sisu löydettiin lokakuussa laukaalaisesta metsästä kynittynä ja nälkiintyneenä. Vastaavia esimerkkejä on vaikka kuinka paljon.


Sovitaanko siis, että kissan hankkimista harkitsevat ja ne, jotka jo kissan omistavat, muistavat ainakin nämä:

1. Kissa ei koskaan ole ilmainen.

Vaikka kissasta itsessään ei joutuisikaan maksamaan, kissasta huolehtimiseen uppoaa kyllä rahaa. Kissa tarvitsee muutakin kuin halvimpia markettiraksuja ja kerran parissa kuussa hiekanvaihdon. Laadukas kissanruoka, hiekka, lelut, harjat, hiekkalaatikot ja ruokakupit ovat vähimmäishankintoja, mutta usein tarvitaan muutakin.

Hyvällä tuurilla eläinlääkäri- ja terveydenhuoltokulut rajoittuvat rokotuksiin ja madotuksiin sekä leikkaukseen, huonolla tuurilla rahaa menee siihenkin enemmän. Kissan terveys ei kuitenkaan ole asia, josta voi tinkiä. Meillä on kaikki lemmikit vakuutettu sairastumisen varalta. En halua enää koskaan joutua tilanteeseen, jossa joudun sairaan lemmikin kanssa miettimään lemmikin elämänlaadun ja paranemismahdollisuuksien ohella sitä, onko minulla varaa hoitoihin.


2. Kissan luovutusikä on 12 viikkoa.

Kissanpentu oppii syömään kiinteää ruokaa ja käyttämään hiekkalaatikkoa jo reilusti aiemmin, mutta tarvitsee silti vielä aikaa emonsa ja ja muun pentueen kanssa kehittyäkseen kunnolla ja oppiakseen elämään, kuten kissan kuuluu. Liian nuorena luovutetun kissan vaivoja ovat monesti esimerkiksi eroahdistus ja merkkailu, eikä kissa välttämättä osaa pitää esimerkiksi kynsiään kurissa leikkiessä tai sylissä. Nuorena luovutettu kissa saattaa olla myös aggressiivinen vanhemmiten. Ongelmat eivät välttämättä nouse näkyviin heti.

Omaa kokemustakin tästä valitettavasti löytyy, sillä ensimmäinen kissani, Maisa luovutettiin mulle liian nuorena. Iäksi mulle kerrottiin luovutushetkellä 13 viikkoa, mutta tosiasiassa ikää oli maksimissaan kahdeksan viikkoa. Maisalla oli koko elämänsä ajan käytösongelmia, joista näkyvimpiä olivat varmasti merkkailu ja se, ettei Maisa kestänyt olla erossa minusta.

Luvoutushetkellä kissan tulisi myös painaa vähintään kilon verran, eli ihan pieni kissa tuskin on vielä 12-viikkoinen.


3. Kissa elää oikein hoidettuna jopa 15-20 vuotiaaksi.

Tämä tarkoittaa sitä, että sitoudut kissaan yhtä pitkäksi aikaa kuin lapseen. Kissa vaatii aikaa, huomiota ja hoitoa, vaikka onkin itsenäisempi kuin esimerkiksi koira. Kissa ei ole lelu, josta voi luopua, kun kyllästyttää, kun unelmien vuokra-asuntoon ei saakaan tuoda lemmikkiä tai kun mahdollinen uusi seurustelukumppani inhoaakin kissoja. Tämän vuoksi kissan ja minkä tahansa lemmikin hankinnassa tulisi ottaa huomioon myös kumppanin mielipiteet, sillä toista ei voi velvoittaa ottamaan vastuuta eläimestä vastoin tahtoaan.

Kissaa ei myöskään voi jättää päiväkausiksi yksin, vaan lomallekin lähtiessä kissa tarvitsee hoitajan, joka vähintään kerran päivässä käy vaihtamassa veden,ruokkimassa, puhdistamassa hiekkalaatikon ja viettämässä kissan kanssa aikaa. Ihannetilanne olisi se, että kissan voisi viedä jollekin tutulle hoitoon loman ajaksi tai joku voisi tulla kissan kotiin.

Meillä tämä on hoidettu niin, että yleensä joko veljeni tai siskoni tulee asumaan meille reissujemme ajaksi tai kissat ja Senni menevät Iihin.


4. Kissaa ei saa päästää ulos ilman valvontaa.

Kissa pärjää täysin sisäkissanakin vallan mainiosti, kunhan omistajalla on aikaa ja jaksamista tarjota tarpeeksi virikkeitä, mutta ulkona se kohtaa yksin vaaroja, joita ei kukaan osaa ennustaa. Autot, petoeläimet, muut ihmiset, putoamiset ja kiinni jäämiset sekä ihan puhdas eksyminen ovat asioita, joiden jälkeen kissa ei enää välttämättä koskaan tule takaisin. Kissa voi itse aiheuttaa harmia naapureille sekä saalistaa uhanalaisia pieneläimiä. Kissan vapaanapito taajamassa on myös laitonta, sillä kissaa ei saa päästää esimerkiksi uimarannoille tai lasten leikkipaikoille. Valjaissa tai tarhassa ulkoilu on tietenkin aina vain plussaa.

Moni perustelee kissan päästämistä ulos sillä, että kissa on tottunut ulkoilemaan vapaasti. Minä kuitenkin kyseenalaistan sen, miksi kissa ylipäätään pitäisi totuttaa ulkoilemaan vapaasti? Jos kissa pidetään pennusta asti sisällä ja ulkoilemaan lähdetään vain tarhaan tai valjaissa, se ei osaa kaivata vapaana seikkailua vanhempanakaan. Ja kuten tuo Kitin tapaus osoitti, kissa ei todellakaan ole turvassa maallakaan ulkoillessaan.

5. Kissa, jolla ei ole tarkoitus teettää pentuja, täytyy leikkauttaa.

Näin estetään vahinkopentujen syntyminen ja vähennetään kadulle päätyvien kissojen määrää. Samalla helpotetaan myös niin omaa kuin kissankin elämää, kun kissa ei ole kiimassa turhaan. Noin satasen maksavan leikkauksen jälkeen elämä helpottuu kummasti, kun kissa ei enää mourua, kiehnää ja merkkaile paikkoja yötä päivää.

Kissoilla ei muutenkaan pitäisi teettää pentuja suunnitelmattomasti ihan vain siksi, että juuri oma kissa on niin söpö, että on pakko saada sen pentu omaksi. Vaikka rotukissojen ja -koirien jalostuksessa on ongelmansa, valvotun pentujen teettämisen hyvä puoli on siinä, että kissojen terveys tutkitaan tarkkaan, pentuja ei synny hallitsemattomasti joka kiimasta ja syntyvät pennut pääsevät yleensä koteihin, joissa kissan hankintaa on aidosti harkittu, sillä rotukissojen pennuista pyydetään huomattavasti suurempia summia rahaa, kuin kotikissoista.


+1. Parhaimmillaan kissasta saa loistavan lemmikin ja seuralaisen.

Onnistuminen vaatii kuitenkin panostusta omistajalta, sillä laiminlyöty kissa on harvoin maailman ystävällisin.

Toivonkin nykyisiltä ja tulevilta kissanomistajilta ennenkaikkea harkintaa ja vastuuntuntoa. Asiantuntija ei tarvitse olla, mutta oma vastuu täytyy muistaa. Kissa ei ole lelu, eikä se pärjää ilman ihmisen huolenpitoa.

13 kommenttia:

  1. Hirveen hyvä postaus. :) Monella on niin harhaluuloja kissan hoidosta. Moni on kysyny multa heti ensimmäiseks, että käykö tuo teiän kissa ulkona ja kun oon että ei niin "miksi ei". Hassua, kun on niin yleinen käsitys, että lemmikkikissan on tarkoitus olla ulkokissa.

    JA vaikka itse asuisin maalla, missä kissojen "kuuluu ulkoilla", niin en minä päästäis mun kissaa sielläkään ulos... Sydän syrjällään sais pelätä, että koska tapahtuu jotain kurjaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen ehkä vähän jopa hysteerinen välillä omien kissojeni kanssa, jos en muutamaan tuntiin näe kumpaakaan, mun on pakko etsiä ne ja varmistaa, että ne on edelleen sisällä turvassa. Voin vaan kuvitella, miten paniikissa olisin, jos ne oikeasti pääsisivät ulos yksin :D

      Poista
  2. Todella hyvä postaus! Itsekkin olen monesti miettinyt, että tekisin kesäkissoista videon, mutta se vois olla liian aggressiivinen kun en osaa oikein hallita ihteeni mitä tulee nuihin juttuihin! Ja ihan kiva oli lisää tietää sun kissoista, kun en oo niistä mitään aikasemmin oikeestaan lukenu. Mulla olisi haaveena pikkuhiljaa hankkia lisää kissoja, koska kykenen huolehtimaan niistä ja ne on mulle vähän kuin "harrastu" eli niiden kanssa touhuaminen, valokuvailu ja agility ym. :) Kaikki kuitenkin ajallaan eli ei ihan kerrallaan tuu tämä tapahtumaan! Jossain vaiheessa ajattelin myös ottaa ihan eläinkodista kissan. Meidän Misuhan on maatilalta haettu, nyt jo 10 vuotias herra. :)
    xoxo Mella

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, sille on syysnä miksi tämäkin postaus on toteutettu tekstinä, eikä videona, sillä muuten ois itselläkin vaaralla lipsua aggressiivisen puolelle :D Meidän kissoista voi lukea enemmän mm. täältä : http://kissanpaivakimara.blogspot.fi/2014/09/kakarat.html

      Poista
  3. Asiallista tekstiä! Itselläni kävi mielessä kissan hankinta kaveriksi kun muutin juuri isompaan asuntoon, mutta tiedän että viherkasveihinkin sitoutuminen on minulle tarpeeksi, joten on parempi käydä vain vanhempien luona paijaamassa kissoja ja koiria :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, lemmikin hankintaa tulisi aina harkita myös siltä kannalta, haluaako siihen todella sitoutua, eikä vain niin, että olisipa kiva kun olisi söpö kissanpentu jota paijata.

      Poista
  4. Hyvää tekstiä! :) Meijän kissa on mulle ku oma lapsi :'D Välillä sitä unohtaa että se on kissa ku juttelen sille ja ootan vastausta.. Toivottavasti meijän Peppi elää toooosi vanhaksi, ku välillä sitä miettii että miten pärjää ilman sitä sitte tulevaisuudessa:/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä tiedän jo valmiiksi, että siinä vaiheessa kun noista meidän kakaroista aika jättää, mä tuun oleen ihan palasina. varsinkin Tipun kohdalla, kun meillä on sen kanssa ihan erityinen side.

      Poista
  5. Kissa on petoeläin, jonka kuuluu sada liikkua ulkona vapaasti. Kissan pitäminen pelkkänä sisäkissana on jo eläinrääkkäystä.

    "Moni perustelee kissan päästämistä ulos sillä, että kissa on tottunut ulkoilemaan vapaasti. Minä kuitenkin kyseenalaistan sen, miksi kissa ylipäätään pitäisi totuttaa ulkoilemaan vapaasti? Jos kissa pidetään pennusta asti sisällä ja ulkoilemaan lähdetään vain tarhaan tai valjaissa, se ei osaa kaivata vapaana seikkailua vanhempanakaan." Tällä logiikalla voidaan vangita mikä tahansa eläin ja väittää, ettei se kaipaa "seikkailua". Eläimillä on vaistot ja tarpeet, joita ihminen ei pysty noin rankalla kädellä muokkaamaan vahingoittamatta eläimen perustarpeita.

    P.S. Toimittajaksi Sinun teksteissäsi on luvattoman paljon pilkkuvirheitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koira on petoeläin siinä missä kissakin, miksei siis niidenkin kuuluisi saada liikkua ulkona vapaasti? Tai kanien, hevosten, lehmien, käärmeiden, hämähäkkien tai vaikka papukaijojen? Kissa ei kuulu Suomen luontoon, johan sen näkee siitäkin että vastaan tulee Kitin kaltaisia tapauksia, joissa kissat menettävät ruumiinosiaan paleltumisen takia ja nälkiintyvät. Sinun logiikallasi ylipäätään kaikkien lemmikkien pito on väärin, sillä kaikki eläimet ovat joskus olleet villejä.

      Lisäksi se, että kissa ei ulkoile ilman valvontaa ei tarkoita, etteikö se ulkoilisi ollenkaan.

      P.S. Kyllä, pilkku- ja lyöntivirheitä löytyy teksteistäni taatusti. Onneksi kyvystäni toimia työssäni päättävät aivan muut ihmiset kuin sinä. Toistaiseksi kun töitä on riittänyt tarpeeksi.

      Poista
  6. Älytöntä, että edelleen on näköjään ihmisiä, jotka eivät vaan käsitä kotikissan pitämistä sisäkissana! Ennen vanhaan toki oli hyvinkin yleistä (etenkin maalla), että kissat pidettiin vapaana, mutta nykyaikana en voi käsittää moista ajattelutapaa. Itse kahden kissan (SISÄKISSAN) omistajana en ikinä voisi päästää omia killejäni tuonne liikenteen ja hullujen ihmisten sekaan ilman valvontaa. Turhan usein kun kissoja jää esimerkiksi auton alle ja ikävän usein myös täysin tarkoituksellisesti... Lisäksi ulkona myös liikkuu paljon ihmisiä, jotka vihaavat kissoja ja haluavat niitä satuttaa. Se on sairainta mitä minä tiedän. Lapsuudessani meillä oli kotona kaksi kissaa, jotka joku kamala ja sydämetön ihminen päästi päiviltään. Näiden jälkeen kissamme ovat aina olleet sisäkissoja, jotka ulkoilevat valjaissa ja valvonnan alla. Täysin päätöntä kyllä nämä "eläin on vankina sisätiloissa" -kommentit, jotka aina kohdistuu juurikin jostain kumman syystä kissoihin. Miksei sitten, kuten totesitkin, myös muut lemmikkieläimet pitäisi saada olla vapaana ulkona! HUOH JA AARGH. Ps. Hyvä ja erittäin asiallinen postaus! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä asiassa joidenkin ihmisten asenteet muuttuu kyllä uskomattoman hitaasti... Ja siksi näistä pitääkin puhua! Kiitos kommentistasi! :)

      Poista
  7. Luin tän ja olin niin ihmeissämi et joku ymmärtää :) Ja mun rakas ja tärkein kissa ikinä nimeltä Sessi kerran varmaan 'pelasti' mut. Siis mun koira Dino oli lelullaan mun mahan päällä ja pureskeli sitä ja kiljuin ja karjuin koska leikin sen kanssa ja siis, Sessi tuli seisoon penkille ja maukui vihaisesti ja lämäytti Dinoa päähän. Dino lähti keittiöön ja Sessi katteli mua ja mä Sessiä silmät pyöreinä. Ja sen jälkeen se sai paljon makupaloja. Ei ois uskonu että kissa olisi pelastaja.

    VastaaPoista

Kiitokset niin ruusuista kuin risuistakin! Kaikki asialliset kommentit julkaistaan ja pyrin vastaamaan niihin mahdollisimman pian!