tammikuuta 2015Kissanpäiväkimara: tammikuuta 2015

sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Viisi asiaa, jotka jokaisen tulevan kissanomistajan tulisi muistaa

Julkaisin tämän postauksen ensimmäisen kerran jo vuonna 2012 vanhassa blogissani, mutta koska asia on edelleen ajankohtainen, ajattelin hieman päivittää vanhaa tekstiä.


Meidän kissat, Tipu ja Peppi on taustoiltaan ihan päinvastaisista olosuhteista. Siinä missä Peppi on syntynyt puhdasrotuisena asiantuntevalle kasvattajalle, Tipu on syntynyt villinä hylätylle emolle. Tipun ensimmäiset kolme kuukautta kuluivat keminmaalaisen hajottamon ympäristössä, mistä se emoineen ja veljineen pelastettiin marraskuussa 2010 -30 asteen pakkasilla. Mulle tullessaan tammikuussa 2011 se oli niin arka, ettei sitä saanut edes katsoa. Nykyään, neljä vuotta myöhemmin Tipu on jo täysin kesy kissa, josta ei ikinä uskoisi, että sen tausta on niin rankka.

Mun matka Tipun kanssa on saanut mut kiinnittämään aina vain enemmän ja enemmän huomiota siihen, miten kaltoin kissoja kohdellaan. Valitettavasti kissoja kohdellaan edelleen huonommin, kuin monia muita lemmikkejä, sillä uusia koteja etsiviä kissoja on jatkuvasti paljon ja niitä annetaan pois maksutta tai parin kympin nimellisellä korvauksella. Monet myös kuvittelevat, että kissan kuuluu ulkoilla vapaasti. Kun kissa löydetään ulkoa, sen mahdollisuudet päästä alkuperäiseen kotiinsa ovat pienet. Mitä vanhempi kissa on, sitä pienemmät sen mahdollisuudet ovat saada uutta kotia. Kissat joutuvat monesti myös alttiiksi ihmisten julmuudelle. Niitä jätetään tahallaan mökille, kuten kävi Kitille, joka löydettiin hiljattain Kuusamosta. Kit menetti korvansa ja häntänsä paleltumisen johdosta. Sisu löydettiin lokakuussa laukaalaisesta metsästä kynittynä ja nälkiintyneenä. Vastaavia esimerkkejä on vaikka kuinka paljon.


Sovitaanko siis, että kissan hankkimista harkitsevat ja ne, jotka jo kissan omistavat, muistavat ainakin nämä:

1. Kissa ei koskaan ole ilmainen.

Vaikka kissasta itsessään ei joutuisikaan maksamaan, kissasta huolehtimiseen uppoaa kyllä rahaa. Kissa tarvitsee muutakin kuin halvimpia markettiraksuja ja kerran parissa kuussa hiekanvaihdon. Laadukas kissanruoka, hiekka, lelut, harjat, hiekkalaatikot ja ruokakupit ovat vähimmäishankintoja, mutta usein tarvitaan muutakin.

Hyvällä tuurilla eläinlääkäri- ja terveydenhuoltokulut rajoittuvat rokotuksiin ja madotuksiin sekä leikkaukseen, huonolla tuurilla rahaa menee siihenkin enemmän. Kissan terveys ei kuitenkaan ole asia, josta voi tinkiä. Meillä on kaikki lemmikit vakuutettu sairastumisen varalta. En halua enää koskaan joutua tilanteeseen, jossa joudun sairaan lemmikin kanssa miettimään lemmikin elämänlaadun ja paranemismahdollisuuksien ohella sitä, onko minulla varaa hoitoihin.


2. Kissan luovutusikä on 12 viikkoa.

Kissanpentu oppii syömään kiinteää ruokaa ja käyttämään hiekkalaatikkoa jo reilusti aiemmin, mutta tarvitsee silti vielä aikaa emonsa ja ja muun pentueen kanssa kehittyäkseen kunnolla ja oppiakseen elämään, kuten kissan kuuluu. Liian nuorena luovutetun kissan vaivoja ovat monesti esimerkiksi eroahdistus ja merkkailu, eikä kissa välttämättä osaa pitää esimerkiksi kynsiään kurissa leikkiessä tai sylissä. Nuorena luovutettu kissa saattaa olla myös aggressiivinen vanhemmiten. Ongelmat eivät välttämättä nouse näkyviin heti.

Omaa kokemustakin tästä valitettavasti löytyy, sillä ensimmäinen kissani, Maisa luovutettiin mulle liian nuorena. Iäksi mulle kerrottiin luovutushetkellä 13 viikkoa, mutta tosiasiassa ikää oli maksimissaan kahdeksan viikkoa. Maisalla oli koko elämänsä ajan käytösongelmia, joista näkyvimpiä olivat varmasti merkkailu ja se, ettei Maisa kestänyt olla erossa minusta.

Luvoutushetkellä kissan tulisi myös painaa vähintään kilon verran, eli ihan pieni kissa tuskin on vielä 12-viikkoinen.


3. Kissa elää oikein hoidettuna jopa 15-20 vuotiaaksi.

Tämä tarkoittaa sitä, että sitoudut kissaan yhtä pitkäksi aikaa kuin lapseen. Kissa vaatii aikaa, huomiota ja hoitoa, vaikka onkin itsenäisempi kuin esimerkiksi koira. Kissa ei ole lelu, josta voi luopua, kun kyllästyttää, kun unelmien vuokra-asuntoon ei saakaan tuoda lemmikkiä tai kun mahdollinen uusi seurustelukumppani inhoaakin kissoja. Tämän vuoksi kissan ja minkä tahansa lemmikin hankinnassa tulisi ottaa huomioon myös kumppanin mielipiteet, sillä toista ei voi velvoittaa ottamaan vastuuta eläimestä vastoin tahtoaan.

Kissaa ei myöskään voi jättää päiväkausiksi yksin, vaan lomallekin lähtiessä kissa tarvitsee hoitajan, joka vähintään kerran päivässä käy vaihtamassa veden,ruokkimassa, puhdistamassa hiekkalaatikon ja viettämässä kissan kanssa aikaa. Ihannetilanne olisi se, että kissan voisi viedä jollekin tutulle hoitoon loman ajaksi tai joku voisi tulla kissan kotiin.

Meillä tämä on hoidettu niin, että yleensä joko veljeni tai siskoni tulee asumaan meille reissujemme ajaksi tai kissat ja Senni menevät Iihin.


4. Kissaa ei saa päästää ulos ilman valvontaa.

Kissa pärjää täysin sisäkissanakin vallan mainiosti, kunhan omistajalla on aikaa ja jaksamista tarjota tarpeeksi virikkeitä, mutta ulkona se kohtaa yksin vaaroja, joita ei kukaan osaa ennustaa. Autot, petoeläimet, muut ihmiset, putoamiset ja kiinni jäämiset sekä ihan puhdas eksyminen ovat asioita, joiden jälkeen kissa ei enää välttämättä koskaan tule takaisin. Kissa voi itse aiheuttaa harmia naapureille sekä saalistaa uhanalaisia pieneläimiä. Kissan vapaanapito taajamassa on myös laitonta, sillä kissaa ei saa päästää esimerkiksi uimarannoille tai lasten leikkipaikoille. Valjaissa tai tarhassa ulkoilu on tietenkin aina vain plussaa.

Moni perustelee kissan päästämistä ulos sillä, että kissa on tottunut ulkoilemaan vapaasti. Minä kuitenkin kyseenalaistan sen, miksi kissa ylipäätään pitäisi totuttaa ulkoilemaan vapaasti? Jos kissa pidetään pennusta asti sisällä ja ulkoilemaan lähdetään vain tarhaan tai valjaissa, se ei osaa kaivata vapaana seikkailua vanhempanakaan. Ja kuten tuo Kitin tapaus osoitti, kissa ei todellakaan ole turvassa maallakaan ulkoillessaan.

5. Kissa, jolla ei ole tarkoitus teettää pentuja, täytyy leikkauttaa.

Näin estetään vahinkopentujen syntyminen ja vähennetään kadulle päätyvien kissojen määrää. Samalla helpotetaan myös niin omaa kuin kissankin elämää, kun kissa ei ole kiimassa turhaan. Noin satasen maksavan leikkauksen jälkeen elämä helpottuu kummasti, kun kissa ei enää mourua, kiehnää ja merkkaile paikkoja yötä päivää.

Kissoilla ei muutenkaan pitäisi teettää pentuja suunnitelmattomasti ihan vain siksi, että juuri oma kissa on niin söpö, että on pakko saada sen pentu omaksi. Vaikka rotukissojen ja -koirien jalostuksessa on ongelmansa, valvotun pentujen teettämisen hyvä puoli on siinä, että kissojen terveys tutkitaan tarkkaan, pentuja ei synny hallitsemattomasti joka kiimasta ja syntyvät pennut pääsevät yleensä koteihin, joissa kissan hankintaa on aidosti harkittu, sillä rotukissojen pennuista pyydetään huomattavasti suurempia summia rahaa, kuin kotikissoista.


+1. Parhaimmillaan kissasta saa loistavan lemmikin ja seuralaisen.

Onnistuminen vaatii kuitenkin panostusta omistajalta, sillä laiminlyöty kissa on harvoin maailman ystävällisin.

Toivonkin nykyisiltä ja tulevilta kissanomistajilta ennenkaikkea harkintaa ja vastuuntuntoa. Asiantuntija ei tarvitse olla, mutta oma vastuu täytyy muistaa. Kissa ei ole lelu, eikä se pärjää ilman ihmisen huolenpitoa.

tiistai 20. tammikuuta 2015

Olohuoneen muodonmuutos - osa 1

Tästä lähtee pieni postaussarja, jossa pääsette kevään mittaan seuraamaan meidän olohuoneen muodonmuutosta. Tässä ensimmäisessä osassa tutustutaan lähtötilanteeseen ja alkuvaiheen suunnitelmiin.

Me ollaan asuttu tässä asunnossa nyt vajaat kolme vuotta, ja vaikka täällä on heti tuntunut kodilta, me ei juurikaan olla panostettu sisustukseen pintoja enempää. Huonekaluja on haalittu vähän sieltä täältä, tapetit on uusittu jo kertaalleen alun pintaremontin jälkeen ja tulos on ollut lähinnä se, että kaikki kyllä toimii, mutta silti ollaan kaivattu vähän enemmän persoonaa meidän sisustukseen. Makuuhuone ja työhuone näyttää jo ihan kivalta ja keittiöstä puuttuu vain verhot, joten isoin "ongelma" on ollut olohuone.

olohuone1olohuone3olohuone2

Muuton aikaan saatiin J:n kaverilta edullisesti valllltava oranssi sohva ja rahi. Niin iso, että tyyliin puolet olohuoneesta täyttyy jo sohvalla. Oranssi värinä on vielä sen verran vahva, että se rajaa muita käytettäviä värejä jo aika paljon. Verhoja ei olla vielä kahden vuoden aikanakaan löydetty tarpeeksi kivoja. Peppi on repinyt tapetteja. Valot on himmeät ja vihertävät, koska J päätti säästää ja tilata lamput Kiinasta. Osa johdoista kiipeilee rumasti pitkin seiniä, kun sattuneesta syystä niitä on välillä pitänyt lyhentää (krhm, kiitos, kissat)...

Oikeastaan ainoat jutut, joista mä tällä hetkellä olohuoneessa enää pidän, on meidän TV-taso ja J:n tekemä puinen arkku. Sanomattakin on varmaan selvää, että aletaan molemmat olla aika kyllästyneitä, joten ollaan nyt päätetty kevän mittaan alkaa pikkuhiljaa uusia olohuoneen sisustusta. Tarkoitus olisi vaihtaa tapetit maaliin, uusi sohva on jo tilattu ja verhot ja torkkupeitto on jo odottamassa yläkerrassa paikoilleen pääsyä, huomenna haetaan sohvapöytä.

olohuone4olohuone5

Kokovalkoista sisustusta me ei kumpikaan haluta, eikä siinä olisi mitään järkeäkään lemmikkitaloudessa. Luonnonläheiset sävyt, materiaalien pehmeys ja selkeys sen sijaan viehättävät. Tykätään kovasti tummasta pähkinäpuusta, joten sitä tulee näkymään myös valmiissa olohuoneessa, kun vanha tv-taso ja arkku jäävät tänne edelleen. Sohvapöytä tulee niinikään olemaan pähkinäpuinen.

Sotkasta tilattu sohva on Pohjanmaan Kalusteen divaanisohva, jossa kuvasta poiketen on vaaleamman harmaa verhoilu vähän erilaisesta, pehmeämmästä kankaasta. Sohvan kaikki tyynyt on käännettäviä ja divaanin puolta voi vaihtaa itse, joten jatkossa esimerkiksi järjestyksen vaihtaminen olohuoneessa on helpompaa.
vida_div_rubic_mu_rek

Ellokselta löytyi hunajakennokuvioiset verhot ja torkkupeitto, ja valkoisen ja harmaan kaveriksi ollaan ajateltu pieniä määriä vaaleanpunaista, tyynyjä tai jotain. Lattialle mä haluaisin pari pehmeää räsymattoa, mutta lopulliset päätökset maton suhteen me tehdään vasta, kun muut hommat on jo valmiita, ettei osteta väärän kokoista mattoa. Yksi ehdokas meillä on muutenkin jo varastossa, joten ei uuden osto ei välttämättä tule edes tarpeelliseksi. Muutamia ehdokkaita kokosin Ellokselta tähän alla olevaan kollaasiin.

olohuone_tekstiilit

Koska verhojen kuvio on kuparinsävyistä ja metallinhohtoista, ajateltiin myös hankkia muutamat kupariset sisustustuotteet piristämään kokonaisuutta. Hirveästi en vaa oo kuparisia juttuja mistään kaupoista bonannut, vaikka kuparin pitäisikin olla kovassa huudossa nykyään. Clas Ohlsonilla olisi söpöjä kynttilänjalkoja (ketä mä luulen huijaavani, korkeita kapeita kynttilöitä kissojen sekaan, tuskin....) ja Ellokselta tilaisin mieluusti kätevät säilytysrasiat ja lyhdyn. Näiden suhteen ei vielä olla tehty mitään päätöksiä, joten saa nähdä, mitä lopulta hankitaan.

Olohuone_kuparia

Vielä mietinnässä olisi se, millainen maalaus toteutetaan seiniin sekä se, miten ratkaistaan suuri dilemma, eli valaisu. Vaikka olohuoneessa on isot ikkunat, niistä ei etenkään näin talvisaikaan pääse ihan hirveästi valoa sisään. Mä olen hokenut jo varmaan vuoden J:lle, etten kestä enää vihreetä valoa olohuoneessa, enkä kyllä yhtään tykkää noista spoteista muutenkaan. Ehdotuksia? Vinkkejä?

Kevään mittaan siis seurataan olohuoneen edistystä pikkuhiljaa entistä kivemmaksi ja viihtyisämmäksi. Tervetuloa matkaan!

sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Päivän asu #8 -- Nahkaa ja kashmiria

Viime vuoden syksyllä mä löysin itseni ostamasta vaatteita, jotka oli mulle erittäin epätyypillisiä. Oon tosi pitkään ollut farkkutyttöjä, ja vaikken varsinaisesti ole itseltäni kieltänyt mitään kokeiluja, jokin on silti estänyt mua ostamasta erikoisempia juttuja. Puhuinkin tästä jo lokakuussa lökäpöksyasun yhteydessä. Löysien housujen kohdalla olin miettinyt pitkään, näyttäisinkö naurettavalta. Marraskuussa ostin keinonahkaisen kynähameen, johon tykästyin heti kovasti, vaikkei se toistaiseksi ole asukuviin ehtinytkään, sillä käytän hameita niin harvoin. Nahkahousuja en olisi ikinä kuvitellut käyttäväni, sillä nahkaiset alaosat on yksi harvoista jutuista, joista olen ajatellut, että ei plussakokoiselle naiselle.

Perjantaina pysähdyin sushilounaalle Ideaparkiin matkalla Kemiin. Piipahdin myös parissa vaatekaupassa, ja Lindexin alerekissä roikkuneet leggingsit kiinnittivät huomioni. Leggareiden etuosa on juuri sopivan paksua keinonahkaa ja takaosa jämäkkää trikoota. Hinnasta oli pudotettu -70% pois, ja jäljelle jäänyt hinta oli vajaat 12 euroa. Tiesin, että mulla oli myös kantistililläni muutaman euron verran bonuksia käyttämättä. Ja yhtäkkiä löysin itseni sovituskopista keinonahkaleggareissa. Jotka olikin niin mukavat, että yllätyin itsekin. Eikä ajatus siitä, että kulkisin ne jalassani julkisellakin paikalla, ahdistanut yhtään. Ei tarvinnut kauaa harkita, otanko vai jätänkö. Alle viisi euroa uudesta vaatekokeilusta ei ole ollenkaan paha hinta, varsinkaan, kun olen elänyt tässä esiteltävässä asussa koko viikonlopun (paitsi silloin, kun hengaan kotona pyjamassa).

plussizepleatherleggings

Kashmirneule - Ellos
Leggingsit - Lindex
Kengät - DinSko
Kello - Glitter

Tuo Elloksen kashmirneule on ihan ehdottomasti yksi kuluneen talven parhaimpia ostoksia. Käytän tuota nykyään ihan jatkuvasti, nukkaa ei ole juuri nimeksikään. Muutaman numeron normaalia isommassa koossa tuo on mukavan pitkän mallinen ja rento, normaalikoossa tuo olisi huomattavasti istuvampi. DinSkon kengät on jo vuoden tai pari olleet aktiivisessa käytössä ja korosta huolimatta ne on yhdet mukavimmista kengistäni ikinä. Eikä muuten lipsu, sillä kumisessa pohjassa on kunnon urat. Just tänään puhuttiin kaverin kanssa siitä, miten naurettavaa on yrittää löytää hyviä talvikenkiä nykyään, kun kaikissa tuntuu olevan sileät muovipohjat, joilla vetää lipat ihan samantien. Sekä kengät että neule pelaa tosi kivasti yhteen leggareiden kanssa, pehmeä kashmir tasoittaa rokimpia leggareita, mä kun en voi millään muotoa väittää itseäni rokkariksi. Vähän väriä asuun toin Glitterin alesta löytyneellä kellolla, joka toi mulle kovasti mieleen Daniel Wellingtonin kellot. Käytän rannekelloja kuitenkin sen verran harvoin, että en mielelläni maksa niistä kovin paljoa, joten ennemmin halpiskello Glitteristä kuin kallis merkkikello.

watchglittergoldpinkface

Ehdottomasti yksi mun lemppariasuista pitkään aikaan. Vaikka täytyy myöntää, että viime aikoina on tuntunut, että sanon noin joakisesta täällä esittelemästäni asusta. Passasi oikein hyvin tämänkin päivän kaveritreffeihin, kun parannettiin erään tyttökaverin kanssa maailmaa neljän tunnin ajan hyvän ruoan ja suklaakakun merkeissä. Asukuvat napattiin J:n kanssa nyt illalla, joten silmissä alkaa näkyä pieni väsymys, mutta mitäpä tuosta. Tästä onkin hyvä painua puhtaisiin lakanoihin yöunille ennen uutta kouluviikkoa.

Mitäs piditte asusta? Hot or not? 

lauantai 17. tammikuuta 2015

Välähdyksiä viikolta

Huh, tässä on kyllä viimeisen reilun viikon ajan päivät vaan sujahdelleet ohi. Mun viikonloppu alkoi oikeastaan jo eilen, sillä meillä ei perjantaisin ole ollenkaan pakollisia kursseja, joten kävin koululla vain pikaisen pyörähdyksen ennen kuin ajelin päiväksi kaverin luo Kemiin (okei, saatoin pysähtyä matkalla Ideaparkissa ja ostaa leggarit, joiden etuosa on keinonahkaa, pelottavaa tää mun uusien juttujen kokeilu). Kotimatka puolen yön aikaan kovassa lumipyryssä oli kyllä melko kuumottava, mutta selvisin onneksi ehjänä kotiin. Tää päivä ollaankin sitten J:n kanssa siivoiltu ja kokkailtu lasagnea. 

Mutta palataanpa vielä kuluneen viikon kuulumisiin...

pupuruusukimppu

Viime viikonloppu kului mun isovanhempien 145-vuotisjuhlissa, mummua ja pappaa juhlittiin yhteisesti kun mummu täytti 70 vuotta tällä viikolla ja pappa täytti 75 vuotta jo jouluna. Me oltiin J:n kanssa kuvausvastuussa, ja saatiin napattua jopa yksi yhteiskuva peilin kautta koko viikonloppuna. Muuten ei meitä kumpaakaan tainnut juuri kuvissa näkyä. Ja pakko sanoa, tuo J:n juhlalook oli mun silmään aivan yliveto, tuo rusetti oli vaan niin siisti! ♥

Peppisenni

Tipu, Peppi ja Senni on luonnollisesti aina iso osa meidän arkea, niin hyvässä kuin pahassakin. Senni näyttää tuossa kuvassa kovin viattomalta siihen nähden, että olin just tullut kotiin ja löytänyt Sennin raatelemasta mun suosikkirintaliivejä. Mulla tulee kuvattua näitä kakaroita harvemmin, etenkin näin pimeään aikaan, kun en millään tahdo ehtiä kameran kanssa mukaan näiden liikkeisiin. Tipu etenkin on ihan mahdoton kuvattava, kun hyvissäkin valo-olosuhteissa pikimustan kissan ilmeitä on vaikea ikuistaa. Vaikka aina välillä tulee kirottua lemmikinomistajan elämää, mä en vaihtais näitä mihinkään. ♥

snapshots3

Vaikka koko viime viikon aamuherätykset on olleet täyttä tuskaa, oon kuitenkin ollut reipas tyttö ja herännyt aamuisin kouluun. Mulla on tässä jaksossa paljon mielenkiintoisia kursseja, mutta valitettavasti myös...

snapshots2

... rahoitusmatematiikkaa. Ei vaan mahdu mun päähän. Mä ymmärrän viestintää, markkinointia, ihmisten välillä tapahtuvia juttuja oikein hyvin, mutta annas olla, kun pitäisi laskea jotain. Oon pulassa. Ei tässä auta taas muu kuin tankata näitä laskuja oikein urakalla.

focaccia

Oon onneksi ehtinyt treffaamaan myös Sitaa (, joka muuten on palannut pikkubreikiltään!) perinteisten kahvilatreffien merkeissä. Pari tuntia vierähti nopeasti juorutessa taas kaikesta maan ja taivaan välillä. Tuo Coffee Housen tomaatilla ja mozzarellalla täytetty focaccia oli muuten paras leipä mitä oon syönyt kahvilassa piiiiiitkään aikaan! 

Tää ilta kuluu rennosti kotona, huomenna ois tarkoitus tehdä vähän kouluhommia ja treffata pitkästä aikaa yhtä entistä työ- ja koulukaveria. Pitäisi myös ottaa kuvat meidän olohuoneesta, joka tulee tässä kevään aikana kokemaan pienoisen muodonmuutoksen. Taas. 

Mitä teille kuuluu?

maanantai 12. tammikuuta 2015

Uudet ja vanhat meikkisuosikit

Mä en ole koskaan ollut niitä tyttöjä, jotka ei lähtisi edes kauppaan ilman meikkiä. Päinvastoin, mä olen todella laiska meikkaaja. Kun mä muutin omilleni seitsemän vuotta sitten (Apua, mihin tää aika oikein menee?), mä omistin ainoastaan meikkipuuterin, ripsarin ja yhden luomivärin, sekä toki huulirasvan ja normaalit hygieniatuotteet. Meikkasin lähinnä juhliin tai baariin lähtiessäni, ja esimerkiksi kulmakynä, silmien rajaus ja huulipunat oli mulle ihan utopistisia juttuja.

dailymakeup

Nykyään mulla on kosmetiikkaa laatikkotolkulla, ja meikkaan paljon useammin ja monimutkaisemmin, vaikken toki päivittäin vieläkään. Yleensä mun meikit on myös aika luonnollisia. Meikissäni mä panostan yleensä kevyeen, mutta pysyvään pohjaan ja väriä kaivatessani valitsen voimakkaamman huulipunan, sillä mun silmät on sen malliset, että mitkään voimakkaat smokey eyet ei juuri näy, tai sit näytän hakatulta. Iho mulla on onnekseni aina ollut kohtalaisen hyvässä kunnossa, vaikka näin talvisaikaan onkin punoitusta ja kuivuutta havaittavissa.

Tässä postauksessa mä ajattelin esitellä mun tän hetkiset suosikkimeikkini, joista osa on tuttuja jo muutaman vuoden ajalta ja osa on tuoreempia luottotuotteita. Mä oon vähän sellainen, että hyvän tuotteen löytäessäni mä en kovin helpolla vaihda toiseen.

beautyblender

Jos aloitetaan ihan työvälineistä, niin vuosien varrella oon aina tykännyt levittää puuteriset tuotteet siveltimillä, joissa suosin Kicksin omia siveltimiä sekä Duroyta. Reilun kuukauden ajan mulla on ollut käytössä myös Beauty Blender, jolla saa aikaan ihanan ohuen ja tasaisen pohjan meikille. Beauty Blender ei myöskään ime itseensä meikkivoidetta samalla tavalla kuin perinteiset meikkisienet, sillä se kostutetaan ennen käyttöä.

biothermskinbestcc

Mä en oo käyttänyt perinteistä meikkivoidetta nyt muutamaan vuoteen lainkaan. Aiemmin käytössä oli Garnierin BB-voide, mutta hiljattain olen vaihtanut sen Biothermin Skin Best CC-voiteeseen vaaleimmassa sävyssä, sillä Garnier alkoi tuntua liian rasvaiselta iholla. CC-voiteen lisäksi sudin kasvoille  niin ikään vaaleinta sävyä Lumenen Touch of Radiance mattameikkipuuteria (joka on nyt tosin kuulemma uudistunut) sekä Walesista Tescosta viidellä punnalla ostettua Vivo Baked Blush -poskipunaa sävyssä Peaches and Cream.

Silloin, kun haluan panostaa meikkipohjaan enemmän, levitän CC-voiteen alle Lumenen kosteuttavan ja heleyttävän pohjustajan. Tarvittaessa peitän näppylöitä Make Up Storen Reflex Cover- peitevoiteella (sävy Medium) ja tuon valoa kasvoille YSL:n Touhce Eclat -valokynällä ja The Balmin Mary-Lou Manizerilla.

urbandecaynakedsensai38

Laiskana meikkipäivänä riittää pohjan lisäksi kulmien ehostus ja ripsari. Kulmiin käytän vaihdellen Lumenen Blueberry kulmakynää sävyssä 2 ja Make Up Storen trioa, sekä Lumenen Blueberry-sarjan väritöntä muotoilugeeliä. Ripsareissa olen suosinut pitkään Sensain 38°C:a ainoana vaihtoehtona, mutta pari kertaa testattuani Cliniquen High Impact Volumea ostin sen vihdoin myös omaan käyttööni, koska Sensai on melko ärsyttävä poistaa.

Luomiväreissä ehdoton suosikkini on Urban Decayn Naked 2 -paletti. Käytän luomivärejä ohuella siveltimellä myös rajauksiin, mutta kynistä suosin Lumenen Bluebereryn valkoista kynää alaluomen vesirajaan sekä fiiliksestä riippuen joko NYXin Super Fat Eye Markeria tai Maybellinen Master Precisea yläluomelle. Mä saan kaikkein tarkimmat rajaukset aikaan nimenomaan tusseilla, täysin nestemäisillä tai geelimäisillä tuotteilla saan aikaan vain suttua.

eosbabylips

Huulilla mulla on yleensä aina jokin huulirasva, ihan ehdoton suosikkini on edelleen EOS:n Summer fruits. Baby Lipsin Cherry Me antaa kivan kevyttä sävyä. Vahvempaa väriä kaivatessani suosin nykyään huulipunia. Chanelin Rouge Allure Velvetin sävyssä 38 La Fascinante sain viime vuonna rakkailta ystäviltäni polttarilahjaksi, Diorin Rouge Dior sävyssä 75 Darling on meikkipussini uusin huulipunatulokas ja Lancômen L'Absolu Nu sävyssä 202 on ihan ehdoton suosikkini nudehuulipunistani, sillä se antaa juuri sopivasti persikkaista sävyä huulille ja koostumus on tosi kevyt ja huomaamaton.
meikkikuva
(c) Sarkku
olympustestirentoasu1

Kuten näistä postauksen kuvistakin näkyy, aika monen tyylisiä meikkejä saa aikaan ihan muutamillakin tuotteilla. 

Mitkä on teidän luottotuotteita meikeissä?

sunnuntai 4. tammikuuta 2015

Tukholman ostoksia

Ostospostausta Tukholman löydöistä kuulosti pari tyyppiä odottavan innolla, joten täältä pesee! Tällä reissulla mä keskityin selkeästi kosmetiikkaan, vaikka toki muutakin lähti mukaan. Kuvaamatta jäi taxfreestä ostetut suklaat ja alkoholi sekä Victoria's Secretin alushousut.

tukholmanostokset3

Mä olen jo pari vuotta luottanut Biothermin syväkosteuttavaan seerumiin ja kosteusvoiteeseen mun kuivan ihon pelastajina etenkin talvisin, ja koska molemmat alkoi mulla olla loppumassa, ostin laivalta uudet. Urban Outfittersiltä Tukholmasta lähti muiden juttujen lisäksi testiin EOS:n käsivoide, sillä jos huulirasvat on koukuttaneet mut täysin, luotto siihen, että käsirasvakin on hyvää, on aika kova. Vielä kun muistaisi oikeasti käyttää tätä, vessan kaapissa se ei saa vielä ihmeitä aikaan.

tukholmanostokset2

Victoria's Secretiltä niin Tukholman liikkeestä kuin laivan taxfreestä lähti alushousujen lisäksi mukaan myös muutakin. Sheer Love -tuoksuiset body mist, suihkusaippua ja vartalovoide hurmasivat mut tosi kevyellä ja puhtaalla tuoksulla. Pure Seduction -bodymist mulla oli jo, ja koska tykkään siitäkin kovasti, mukaan lähti myös suihkusaippua ja ultrakosteuttava vartalovoide samalla tuoksulla.

tukholmanostokset5

& Other Stories -liikkeessä ihastuin The Balmin meikkeihin, ja kaverin tuliaisten lisäksi ostin itselleni tuollaisen puuterimaisen tuotteen, joka toimii niin korostusvärinä kuin luomivärinäkin. Ostin myös Diorin Rouge Dior -huulipunan sekä rajauskynän, molemmat sävyssä 775, joka on tuollainen kirkas, vähän pinkkiin taittava punainen. Halusin myös vaihtelun vuoksi ostaa ripsarin, joka olisi helppo poistaa mutta pysyisi silti varisematta, ja otin testiin Cliniquen High Impact Volumen vedenkestävän version.

tukholmanostokset6

Ja koska jotain lämmintäkin pitää talvella ostaa, Urban Outfittersiltä lähtivät mukaan myös superlämmin pipo miestenosastolta sekä pandan muotoinen vehnätyyny. Mulla on paha tapa joskus öisin palella kovasti, jolloin tuon pandan voi heittää mikroon ja ottaa sitten kainaloon lämmittämään. Pipo on periaatteessa mun ja J:n yhteinen, mutta J totes aika pian, että hän omistaa tuosta ehkä tupsun. Tuo on nimittäin melkein juurtunut mun päähän.

tukholmanostokset7

Fotografiskasta ostin kasan postikortteja työhuoneen seinälle kaavailemaani kollaasia varten. Fotografiska oli muuten Urban Outfittersin ohella mulle aika vaarallinen paikka, kun olisin halunnut molemmista paikoista ostaa vaikka mitä. Kauniit valokuvat ja mielenkiintoiset kirjat on mun heikkous.

tukholmanostokset8

Fotografiskasta mukaan lähti myös pari valokuvausta käsittelevää kirjaa. Vaikka valokuvausta ei kokonaan voi koskaan oppia kirjoista, saa niistä kuitenkin inspiraatiota ja aina silloin tällöin tajuaakin jonkun jutun paremmin kuin omin päin testailemalla. Alexa Chungin It-kirjaa vilkuilin jo kesällä Walesissa, joten nyt oli sit melkein pakko napata se mukaan asti.

tukholmanostokset1

Ja viimeisenä, vaan ei vähäisimpänä, Calvin Kleinin Siren-laukku, joka on juuri sopivan kokoinen iltarientoihin ja kaupungille, kun mukaan haluaa lompakon ja puhelimen lisäksi vaikka muutamat meikkituotteet tai pikkukameran (joka on muuten huollossa jo kolmatta viikkoa, laukaisunappi irtosi itsestään! :o ). Kuolailin tuota jo Tukholmaan mennessä, etsin kovasti Tukholmasta edullisempia vaihtoehtoja, jotka ois saaneet mut unohtamaan tämän.... ja päädyin lopulta paluumatkalla ostamaan tämän. Mulla on jo pitkään ollut ongelmana se, että mun laukut on joko A) toooosi isoja tai B) niin pieniä, ettei niihin meinaa mahtua edes puhelin yksinään. Saati sitten puhelin ja lompakko yhtäaikaa. Nyt on sekin ongelma korjattu! 

Mitkä oli teidän suosikit?

lauantai 3. tammikuuta 2015

Miniloma Tukholmassa

tukholmanreissu10tukholmanreissu3

Alunperin mulla oli tarkoitus viettää välipäivät ja uusi vuosi Walesissa, mutta monien asioiden summana jäin lopulta kotiin, ja ketutti kunnolla. Vähän ennen joulua päätettiin sitten J:n kanssa lähteä kuitenkin muutamaksi päiväksi reissuun välipäivinä. Kohteeksi valittiin Tukholma, koska haluttiin matkustaa laivalla, ja koska meillä oli mahdollisuus erittäin edullisiin junalippuihin, päätettiin vaihtelun vuoksi junailla Turkuun ja jatkaa sieltä matkaa laivalla. Ja tätä junailua mä kirosin kyllä moneen otteeseen reissun aikana, koska VR = Venaile Rauhassa, edelleen.

Lähdettiin siis matkaan Tapaninpäivän iltana yöjunalla. Mä nukuin yön aikana ehkä kolme tuntia, ja kuuden aikaan aamulla herätessäni vedin saman tien pussillisen hernemaissipaprikaa nenään, sillä juna oli yli puoli tuntia myöhässä aikataulusta, ja olisi perillä aika tarkkaan kaksi minuuttia laivan lähdön jälkeen. Ehdin jo mielessäni tehdä miljoona varasuunnitelmaa sen varalle, ettei päästäisi laivaan ollenkaan, mutta onneksi Viking Linen päässä oltiin tietoisia junan myöhästymisestä ja meitä odotettiin. Juostiin siis viime tipassa laivaan syömään ja nukkumaan vähän lisää. Maarianhaminassa käytiin kannella sentään vähän katselemassa maisemia.

tukholmanreissu2
Liian vähän unta, liian kylmä tuuli. Kerrassaan kuvauksellinen olo.
tukholmanreissu1

Me valittiin meidän hotelliksi Scandic Malmen Södermalmilla, noin kilometrin kävelymatkan päästä Viikkarin terminaalista. Hotelli oli kyllä ihan loistavalla paikalla, ympärillä oli paljon pikkuputiikkeja ja ravintoloita ja ihan hotellin kulmalta pääsi metrolla keskustaan. Meidän huone oli pieni mutta siisti, ja sisustuksessakin oli kivasti jujua, vaikken vieläkään oikein tiedä, mitä ajatella tuosta yhden seinän kollaasintyyppisestä kuvituksesta. Hotellin aamupala oli tosi kiva, erityistä plussaa luomutuotteista ja tuoreista hedelmistä. Toisaalta miinusta hotelli saa siitä, että alakerran kahdesta baarista kantautui viimeisenä iltana jonkin verran basson jytkettä jopa meidän seitsemännen kerroksen huoneeseen, eli voin vaan kuvitella, millainen meteli olisi ollut suoraan baarien yläpuolella olevissa huoneista. Meidän huoneessa oli myös melko kylmä ja vedenpaine oli aika surkea. Nuo oli kuitenkin pieniä vikoja, kun kokonaisuus oli kuitenkin oikein kelvollinen ja saatiin nukuttua hyvin.

scandicmalmen1scandicmalmen2tukholmanreissu6

Meillä oli kolme päätavoitetta reissulle, eli yhdessäolo, shoppailu ja visiitti valokuvamuseo Fotografiskaan. Oikein hyvin onnistuttiinkin, kun ei ollut työ- tai koulujuttuja, tietokoneita tai muita ihmisiä viemässä huomiota. Mä hamstrasin suurimmaksi osaksi kosmetiikkaa, mutta esittelen parhaita löytöjä vielä erillisessä postauksessa. Haahuiltiin ympäri Tukholman katuja ja ihasteltiin aurinkoa ja jouluvaloja, käytiin välillä kahvilla ja syömässä ja pelleiltiin omiamme. Viimeisenä päivänä käytiin katsastamassa tosiaan Fotorafiska, jonne oon aina ohikulkiessa haikaillut, mutta aiemmin ei ole oikein ollut aikaa käydä sisällä asti. Oma suosikkini tämän hetken näyttelyistä oli ehdottomasti Herb Rittsin In Full Light, jossa oli paljon muotikuvia ja henkilökuvia vuosikymmenten varrelta. Ritsillä on ollut ihan mieletön taito käyttää valoa ja ihmisvartaloita kuvissaan, kannattaa ehdottomasti tutustua hänen töihinsä jos valokuvaus vaan yhtään kiinnostaa.

tukholmanreissu4tukholmanreissu5tukholmanreissu7

Suomeen päin matkattiin taas laivalla, käytiin syömässä ja vielä Tax-freessä tuliaisia hakemassa ja painuttiin pehkuihin ajoissa. Herättiin puoli seiskan aikaan aamupalalle ja hypättiin satamassa junamatkalle, joka venyi kolme tuntia pidemmäksi, kuin oli tarkoitus, kun junasta hajosi jarrut kesken matkan. Oltiin siis kotona tiistaina illalla väsyneinä ja nälkäisinä, mutta kaiken kaikkiaan reissu oli kyllä kiva. Pitää ottaa uusiksi vielä toistekin, jos sattuu saamaan edulliset matkat ja hotellin.

tukholmanreissu9