syyskuuta 2014Kissanpäiväkimara: syyskuuta 2014

tiistai 30. syyskuuta 2014

Facebook ja muut seurantakanavat

Kissanpäiväkimara löytyy nyt myös Facebookista! Sieltä saat uusimmat postaukset kätevästi uutisvirtaan, ja silloin tällöin sinne ilmestyy myös matskua, jota ei blogissa näe.

fabok

Ja kertauksen vuoksi todettakoot, että blogia voi seurata myös tuttuun tapaan Blogilistan ja Bloglovinin kautta.

Lähes päivittäisiä pikakuulumisia taas pääsee kyttäilemään Instagramissa, nimimerkillä tiiiinasi.

Suorat linkit kaikkiin seurantakanaviin löydät heti bannerin alapuolelta!

maanantai 29. syyskuuta 2014

Kurkistus työhuoneeseen...

Ollaan asuttu tässä asunnossa jo kaksi ja puoli vuotta, mutta vasta nyt mun työhuone alkaa oikeasti näyttää työhuoneelta, eikä varastolta. Vielä pitäisi ne tyynyliinat ommella tai ostaa, vaihtaa valokuvien kehykset ja hankkia uusi matto ja työtuoli, mutta eilisen perusteellisen siivouksen ja tavaroiden lajittelun jälkeen täällä alkaa näyttää jo aika kivalta... Esittelen työhuonetta enemmän, kunhan homma on kokonaan valmis. Toivon mukaan saisin työhuoneen myötä esiteltyä sitten vihdoin koko kodinkin, tää on nimittäin aika kiva koti.

office3office2office1

sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Kotimaisemia

kotimaisemia5

Mä olin 12-vuotias, kun me muutettiin Kempeleestä Iihin kuudennen luokan lopetettuani. Mä olin laskenut päiviä muuttoon jo monen kuukauden ajan, ja kun kevätjuhlan jälkeen meidän muuttoautoa pakattiin, oli olo ihan mielettömän vapaa. Mä saisin aloittaa alusta. Kukaan uudessa koulussa ei tuntisi mua, ja saisin aloittaa yläasteen ihan rauhassa, pelkäämättä kiusaamista. Aika iso juttu, kun kiusaamista oli siinä vaiheessa kestänyt viitisen vuotta ja tilanne oli vasta vähän ennen muuttoa kärjistynyt taas entisestään.

kotimaisemia6kotimaisemia4kotimaisemia3

Näin 12 vuotta myöhemmin mä olen edelleen onnellinen, että mun vanhemmat teki päätöksen muuttaa. Vaikka mä en ole sitä tyyppiä, että nauttisin itse enää aikuisena asua niin pienellä paikkakunnalla kuin Iissä, mä rentoudun aina kun ajan pienen keskustan läpi ja Illinsaareen. Ii oli mulle hyvä paikka kasvaa, vaikka toki sielläkin on sitä pikkukylille tyypillistä kyräilyä ja juoruilua. Ympäristön puolesta on aika hankala kuvitella kivempaa paikkaa lapsiperheen kodiksi, välimatkoja lukuunottamatta. Aika harvalla perheellä on mahdollista asua paikassa, jossa uimaranta on melkein takapihalla ja hiihtoladuille on matkaa alle 500 metriä. Talvisin päästiin välillä luistelemaankin oman rannan edustalla.
kotimaisemia8kotimaisemia7

Me käytiin viikko sitten Sitan kanssa kuvailemassa juttuja Illissä ja Iin siltojen alla. Oli kylmää ja välillä vähän ripsi vettäkin, mutta oli silti ihan mielettömän kivaa, ja nää reissun kuvat onkin ihan ehdottomasti yksiä mun koko syksyn lemppareista. En oo asunut Iissä kuuteen vuoteen, mutta silti joka syksy ruskaa katsellessa on sellainen fiilis, että kyllä nää Iijoen maisemat on vaan yksiä maailman kauneimpia.

kotimaisemia2IMG_8308kotimaisemia1

torstai 25. syyskuuta 2014

Syyshymyjä

syksyhymy3

Mä missasin ensilumen eilen. Ja kun se ensilumi suli pois, taisi sulaa pois myös se alkusyksyn reipas ja aurinkoinen fiilis, sillä mä olen koko viikon ollut viluinen, väsynyt ja kiukkuinen. Tänä aamuna mä kuitenkin päätin, että loppuviikon olen taas hyvällä tuulella, taas kyläilemään tulleesta flunssasta huolimatta. Teen ne muutamat kouluhommat valmiiksi ja ja siivoan. Käyn sunnuntaina uimassa pitkästä aikaa, jos kunto sen vaan sallii. Aloitan vihdoinkin jonkun mun uusista kirjoista.

syksyhymy4

Mulla on jo pidemmän aikaa ollut tarkoituksena laittaa meidän työhuoneeseen ihan oikeasti pystyyn pieni kotitoimisto, sillä tällä hetkellä mä teen työ- ja kouluhommat olohuoneessa tai keittiössä ja kaikki tavarat on ihan levällään ympäri asuntoa. Nyt ollaan kuitenkin vihdoinkin saatu myytyä mm. meidän vanha, käyttämättömäksi jäänyt pöytäkone pois ja muutenkin saatu enemmän pöytätilaa huoneeseen, mutta vielä pitäisi käydä läpi kirjahyllyn laatikot ja vähän kaappejakin, että saisin oikeasti huoneen toimimaan järjestelmällisesti. Ja onhan mulla jo kaksi vuotta ollut projektina tehdä uudet tyynyliinat työhuoneen sohvaan, mutta kukas näitä laskee?

syksyhymy

Aika pitkällä se hyvä fiilis lähtee kuitenkin ihan omasta itsestään ja omasta asenteestaan. Joo, on pimeetä ja harmaata ja märkää, mutta mitäs sitten? Niinhän se on Suomessa joka syksy ja alkutalven, ja sit kun tulee lunta, alkaa jo helpottaa sen pimeyden kanssa. Sen kanssa kuitenkin pärjää, kun hakee sitä valoa ja virkistystä sitten muualta, kuin auringosta. Mä en ole niitä tyyppejä, jotka tunnelmoi villasukat jalassa ja tuijottelee sadetta fiiliksissä, mutta mitään syysmasennustakaan mä en kyllä suostu potemaan. Mä piristän itseäni leffoilla, kavereiden kanssa hengailulla, hyvällä ruualla ja kivoilla tekemisillä. Kaikkein kivointa olisi toki lentää jonnekin rantalomalle, mutta kun se ei ole mahdollista, nautin olostani kotona.

syksyhymy2

Ulkona paistaa onneksi tällä hetkellä edes hetkittäin aurinko pilvien välistä, ja mä lähden ihan kohta taas kahville Sitan kanssa. Meidän kakkutreffeiltä on peräisin nämäkin kuvat, ajalta, kun oli vielä lämmintä ja kuivaa. Eli viime viikolta, vaikka tuntuukin, kuin näiden otosta olisi jo ikuisuus.

keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Kakarat

Tajusin tuossa Onnellinen-postausta kirjoittaessani, etten ole esitellyt lainkaan yhtä elämäni isoa osa-aluetta teille. Meidän karvavauvat kyllä nimittäin ansaitsee oman postauksensa!

Mä olen aina ollut tosi eläinrakas, ja pienenä meillä olikin kissa ja koira, joista me kuitenkin jouduttiin luopumaan mun ja mun pikkuveljen allergioiden ja astman takia. Iän myötä mun allergiaoireet on kuitenkin onneksi kadonneet ja astmakin sen verran hyvin hallinnassa, että ysillä ollessani meille tuli kotiin havannankoira Wiivi ja pari vuotta myöhemmin Wiivin pentueesta jätettiin kotiin Bella. Ekan oman kissani, Maisan, hankin kesällä 2010. Vaikka Maisan elämä jäi valitettavan lyhyeksi, mun elämääni rikastuttaa edelleen kolme kakaraa.

Tipu

Meidän "esikoinen", Tipu (pidemmältä nimeltään Matilda Moona Mea), on mulle ihan erityisellä tavalla rakas. Mä hankin Tipun ensimmäisen oman kissani Maisan kaveriksi vielä Torniossa asuessani. Meri-Lapin eläinsuojeluyhdistys pelasti parin kuukauden ikäisen Tipun emoineen ja veljineen keminmaalaiselta hajottamolta -30 asteen pakkasesta marraskuussa 2010. Tammikuussa 2011 Tipu oli viettänyt pari kuukautta sijaiskodissa, mutta vielä niin villi, että epäiltiin, olisiko Tipusta koskaan lemmikiksi. Mä sain onneksi sijaiskodin ja eläinsuojeluyhdistyksen vakuuttumaan siitä, että musta olisi ottamaan haaste vastaan, ja niin Tipu tuli mun luokseni.

Vaikka Tipu oli alkuun niin arka, ettei sitä saanut edes katsoa, pikkuhiljaa mä onnistuin saavuttamaan sen luottamuksen. Sen myötä meillä on ihan erilainen side, kuin muiden kakaroiden kanssa. Ajan myötä Tipu on kesyyntynyt ihan täysin, ja nykyään sillä on varsinaiset diivan elkeet. Mitään sylikissaa Tipusta ei varmasti koskaan tulekaan, mutta hellyydenkipeä ja oman arvonsa tunteva kissaneiti siitä on nyt neljän vuoden ikäisenä kyllä sukeutunut. Uskaltaa osoittaa mieltään ja tehdä jäynää. Tipulla on paha tapa varastaa pompuloita ja muuta pikkusälää ja kun ruokakuppi on tyhjä, Tipu pureksii papereita, muovipusseja tai kasvien lehtiä. Oikein onnellisena Tipu kurnuttaa kovaa ja korkealta niin nätillä äänellä, ettei toista ole.

Peppi

Sen jälkeen, kun me menetettiin Maisa joulukuussa 2011, oli selvää, että Tipu tarvitsisi kaverin. Päätettiin, että tällä kertaa hankkisimme rotukissan, sillä haluttiin siinä mielessä "helppo" kissanpentu, että taustat ja terveystiedot olisi mahdollisimman tarkkaan selvillä, sillä Maisan menetys vain puolentoista vuoden ikäisenä monien terveysongelmien jälkeen ja Tipun kesyttäminen oli ollut aika rankkaa. Päädyttiin siis mun unelmarotuun pyhään birmaan ja helmikuussa 2012 tuotiin kotiin Sinikeijun Bonnie Blue, eli Peppi.

Peppi ja Tipu ystävystyi nopeasti, ja nykyään Peppi on superseurallinen ja huomionkipeä. Jos Peppi saisi päättää, koko maailma pyörisi sen ympärillä. Peppi haluaa koko ajan syliin ja ilmoittaa kovaäänisesti, kun kokee joutuneensa "heitteille", eli suljetun oven taa. Pepin maukumisääni on ihan uskomattoman rasittava, mutta kun toinen on niin söpö, en koskaan osaa olla vihainen, vaikka heräisin keskellä yötä siihen, että Peppi raapii ja paukuttaa makkarin ovea ja maukuu. Onneksi Peppi ei harrasta sitä nykyään enää kovin usein. Vaikka Peppi osoittaa ärsyyntymistään kovaäänisesti, neiti osoittaa myös rakkauttansa sen verran selkeästi, ettei varmasti jää huomaamatta. Peppi tulee syliin ja tassuttaa, tai pesee sylittelijän naaman. Peppi pesee myös Tipua ja Senniä säännöllisesti, kiusaamisen ohella tietysti.

Senni

J on jo nuoresta pojasta asti haaveillut koirasta, ja kesällä 2012 alettiinkin toden teolla harkitsemaan koiran hankintaa ja tutkimaan rotuvaihtoehtoja. Koska J metsästää, oli haussa nimenomaan kaveri metsään. J oli haaveillut saksanseisojasta, mutta päädyttiin kuitenkin toiseen seisojarotuun, bretoniin, koska ajateltiin, että pienempikokoinen rotu sopisi paremmin kaupunkioloihin ja kahden kissan kaveriksi.

Elokuussa 2012 haettiin siis kotiin Leinikan Cher, eli Senni. Senni on saanut tässä kahden vuoden aikana mun hermot riekaleiksi moneen kertaan, kun on ollut jos jonkinlaista tuhottua tavaraa ja öistä mekkalaa, mutta nyt, kun neiti alkaa olla jo vähän aikuisempi, on yhteiselokin jo paljon helpompaa ja mukavampaa. Senni rakastaa namejaan, ja nappailee niitä oikein taitavasti ilmasta. Pihalla Senni seuraa suurella mielenkiinnolla kaikkea, mikä liikkuu. Sennillä riittää virtaa enemmän kuin laki sallii ja metsässä Senni on kuin kotonaan. Senni tottelee tosi hyvin, vaikka joskus korvat unohtuvatkin vauhdissa matkasta. Metsässä toimimisen suhteen koulutettavaa ja opittavaa on J:llä ja Sennilla vielä paljon, mutta kehitystä tapahtuu koko ajan. Kissojenkin kanssa Senni tulee toimeen oikein hyvin, vaikka ottaakin aina silloin tällöin kuonoonsa kun innostuu liikaa härnäämään. Varsinkin Tipu ja Senni on oikein hyvät kaverit nykyään.

nemiesy 

Kolmessa lemmikissä on toki huolehdittavaa ja vastuuta, mutta kun on kerran tottunut siihen, että jaloissa pyörii eläimiä, ei ilmankaan osaa olla. Eläimet on ihan ehdottomasti mulle rikkaus. Oon just sellainen ihminen, että jos vain voisin, ottaisin kotiini kymmenen kissaa ja neljä koiraa ja apinoita ja tiikereitä ja luoja ties mitä. Lahjoitan säännöllisesti rahaa eläinsuojeluyhdistyksille, ja aina silloin tällöin käyn myös viemässä ruokaa ja muita tarvikkeita Oulun eläinkodille ja Tipun vanhaan sijaiskotiin (aina vähän riskaabelia, kun on vaarana, että käy kuten yllä olevassa kuvassa....). Oon jatkuvasti saarnaamassa esimerkiksi kissojen leikkauttamisen ja oikean luovutusiän puolesta ja keräilen lasinsiruja tieltä, ettei pienet vaan riko tassujaan. Minkäs teet, kun sydän on viety.

tiistai 23. syyskuuta 2014

Syysmeikkejä Make Up Storelta

Taannoisesta Make Up Storen bloggari-illasta lähti siis muutama juttu mukaan kotiinkin. Mulla on tosiaan ennestäänkin ollut jo muutamia Make Up Storen tuotteita, joten tiesin jo etukäteen, että kun vaan oikeat sävyt löytyy, tykkään kyllä tuotteista. 

makeupstoretuotteet

Ensinnäkin jokainen iltaan osallistunut bloggari sai lahjakortin ryhmämeikkikurssille itselle ja kaverilleen. Kurssin arvo on 22 euroa, ja kursseja järjestetään aina erilaisten teemojen puitteissa. Oon itse aiemmin osallistunut päivämeikkikurssille, joten ajattelin tällä kertaa odotella jonkin muun teeman vuoroa.

Saatiin myös jokainen syyskuun lookin, Screamin, tuotteita testiin kotiin. Mun pussista löytyi silmienrajauskynä sävyssä Metal, sekä led-valolla varustettu huulikiilto sävyssä Atomic. Rajauskynää oon jo muutamaan otteeseen käyttänytkin, mutta tuo huulikiilto on sen verran raju, ettei ole toistaiseksi vielä päässyt käyttöön. Mikään varsinainen arkisävy tuo ei kyllä olekaan. Kiva vaan silti saada jotain erikoisempiakin juttuja välillä testiin, kyllä tuota varmasti tulee vielä bilefiiliksissä käytettyä.

makeupstorescream

Vaikka Scream-lookin tuotteiden sävyt oli monesti tosi tummia ja rajuja, on noita silti kohtuullisen helppo yhdistellä muiden tuotteiden kanssa, sillä kaikki Make Up Storen lookien sävyt on suunniteltu niin, että ne sopivat yhteen neutraalien sävyjen kanssa. Eli jos jokin tuote miellyttää, ei tarvitse ostaa isoa kasaa meikkejä ihan vaan siksi, että voi sitten oikeasti käyttää sitä yhtä suosikkiaan.

Itse ostin lahjapussin tuotteiden lisäksi myös huulipunan sävyssä Raspberry Creme ja huultenrajauskynän sävyssä Soft. Tarpeeksi vahvat sävyt, että erottuvat ja tuovat väriä kasvoille, mutta kuitenkin sen verran luonnolliset, että sopivat ongelmitta munkin neutraaliin arkimeikkiin. Huulipunat on muuten vielä tän kuun loppuun saakka tarjouksessa vain 11 euroa normaalin 19 euron sijaan!

makeupstorelips

Tässäpä vielä huulipuna ja rajauskynät tositoiminnassa, mun viime päivien suosikkimeikissä. Tämä kuva onkin otettu tuossa sunnuntaina, kun käytiin vähän seikkailemassa Sitan kanssa kuvaushommissa.... Näitä kuvia tulee kuitenkin lisää sitten myöhemmin. Oon viime vuosien aikana alkanut käyttää huomattavasti enemmän erilaisia huulipunia kuin nuorempana, jolloin pääpaino mun meikeissä oli yleensä silmissä. Jotenkin tuntuu vaan nykyään, että joko mun silmämeikki ei näy juuri mihinkään tai sitten se on yhtä suttua. Mun silmäluomet kun on jotenkin sen malliset, ettei mitkään rajaukset ja luomiväriviritelmät pääse oikein oikeuksiinsa. Tässä meikissä käytössä oli kuitenkin tosi neutraalit luomivärit ja tuo Metal-rajauskynä niin ylä- kuin alaluomellakin, ja huulilla sitten tuo huulipuna ja rajauskynä. 

makeupstorenaama

keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Makia Oulu

makiaoulu5makiaoulu6

Meillä oli Sitan kanssa taas perinteiset kahvi- ja kuvaustreffit eilen, tällä kertaa käytiin testaamassa Puistokahvila Makia Oulussa Otto Karhin puistossa. Tuohan on itseasiassa avattu jo vappuaattona, mutta jostain syystä en oo saanut aiemmin käytyä tuolla, vaikka ulkoapäin tuo on näyttänyt aina tosi houkuttelevalta etenkin terassin osalta. Jumitan vaan Bisketin, Puistolan ja Robert's Coffeen pöydissä. Mä olin nyt sitten vimein positiivisesti yllättynyt siitä, miten kiva sisustus ja tunnelma tuolla on, tosi avaraa ja valoisaa ja monia kivoja yksityiskohtia, niinkuin vaikka nuo ylimmän kuvan ylösalaisin roikkuvat kasviruukut, joita olen joskus haikaillut meille kotiinkin.

makiaoulumakiaoulu3makiaoulu4

Molemmilla pisti sisään mennessä silmään salaattitäytteiden joukosta pilkistäneet pesto-mozzarellapallot, mutta päädyttiin tällä kertaa kuitenkin kakkuherkkuihin. Mä olin jo kesän aikana kuullut kommenttia siitä, että tuolla on melko kallista, mutta kyllä se silti vähän kirpaisi maksaa kolme euroa pienestä limsatölkistä. Mun suklaamoussekakku maksoi kuusi euroa, Sita taas maksoi omasta palleroleivoksestaan (virallinen nimi!) vissiin neljä ja puoli euroa ja minikokoisesta bebeleivoksestaan kaksi ja puoli euroa. Herkut upposi parempiin suihin, eikä maussa todellakaan ollut valittamista, mutta silti taidan kallistua sille kannalle, että hinnat on tuolla hippasen korkeanpuoleiset. Liekö syynä sitten se, että Makia on osa S-ketjua... Pitää varmaan kuitenkin joku kerta käydä testaamassa tuolla salaattia tai brunssi- ja aamupalahommiakin.

makiaoulu2

Vietettiin joka tapauksessa oikein kiva kahvihetki taas yhdessä ennen kuin siirryttiin valokuvailuhommiin. Mä heitin vielä myöhemmin Sitan Zeppeliniin töihin ja kävin itsekin vähän ostoksilla täydentämässä kosmetiikkavarastojani, mutta niistä mä kerron lisää vielä myöhemmin.

Mikä on teidän lempparikahvila Oulussa tai muualla?

tiistai 16. syyskuuta 2014

Onnellinen

ainolanpuisto4ainolanpuisto5

Tänään olen onnellinen, koska...

... olen viime aikoina nukkunut paremmin kuin vuosiin, sillä hankimme hiljattain J:n kanssa uuden sängyn.
... olen saanut viettää paljon aikaa rakkaiden ystävien kanssa.
... kirjoittaminen sujuu taas paremmin kuin aikoihin.
... mua odottaa ihan kohta iltapalaksi tuore leipä.
... mulla on muutamia uusia kivoja kosmetiikkajuttuja odottamassa testausta.
... olen päässyt pussailemaan kissanpentuja melkein viikoittan viimeisen kuukauden aikana.
... koulumotivaationi on taas kasvussa, kun pääsen vihdoin taas opiskelemaan niitä juttuja, jotka oikeasti kiinnostavat.
... tiedän jo, milloin lähden seuraavan kerran Walesiin.
... olen viime aikoina päässyt tapaamaan paljon uusia, kivoja ihmisiä.
... mulla on hyllyssä uutta luettavaa odottamassa vuoroaan.
... tänään paistoi aurinko.

ainolanpuistoainolanpuisto2

... mulla on vielä monta levyllistä Aeron minttusuklaata ja lähes täysi paketti Aeron minttukaakaota jäljellä lievittämään Walesin ikävää.
... vanhin vauvoistani, Tipu-kissa on nykyään tosi hellyydenkipeä ja kurnuttaa joka aamu kyljessä kiinni aamuruuan jälkeen.
... kuopuksemme, Senni-koira alkaa osoittaa aikuistumisen ja rauhoittumisen merkkejä, vihdoinkin.
... Peppi nyt vaan on niin sairaan kaunis ja ärsyttävä kissadiiva.
... olen taas tänä syksynä huomannut, miten olen yhä varmempi itsestäni, enkä ujostele tai arkaile.
... tulossa on pitkästä aikaa taas ihan rento viikonloppu ilman ihmeempiä suunnitelmia, lukuunottamatta sunnuntain valokuvausreissua Iihin.
... mun uudet kaksipuoliset helmikorvikset ei pistä korvantauksia kun niiden kanssa erehtyy nukkumaan.
... olen oppinut uuden kampauksen, joka sopii myös juhliin sen ainaisen valkkinutturan tilalta.
... mun tukka muutenkin alkaa olla taas aika uskomattomissa pituuksissa.
... olen huomannut viime aikoina, että mä olen oikeasti onnistunut olemaan ystävilleni avuksi.
... syksy ja ruska etenevät vauhdilla.
... asun pirun kivassa kaupungissa.
... elämä nyt vaan on aika kivaa ♥

ainolanpuisto3

maanantai 15. syyskuuta 2014

Bloggari-ilta Oulun Make Up Storessa

makeupstoreoulutania
(c)Tania
Monen muun bloggarin tavoin mäkin piipahdin Oulun Make Up Storen bloggari-illassa keskiviikkona. Merkki ja liike on mulle jo tosi tuttuja, sillä oon käynyt tuolla niin asiakkaana kuin työn merkeissäkin useampaan kertaan, ja kaikki hommat on aina sujuneet kuin vettä vaan. Make Up Store on ihan ehdottomasti yksi lemppariliikkeistäni Oulussa, joten kun sain kutsun bloggari-iltaan, olin innolla mukana. Kuulostaa kauheelta maksetulta mainokselta, mutta oon ihan aidosti tätä mieltä.

makeupstoreoulu

makeupstorerita
Rita & Tiina
makeupstorepaulatiina
Ihana Paula, joka teki mulle myös häämeikin. (c)Tiina


Illan aikana Make Up Storen tytöt Paula ja Rita esittelivät meille syyskuun lookin, Screamin, ihan käytännössä, kun Rita meikkasi Tiinan lookin tuotteilla. Tiina tekikin tarkemman postauksen meikistään omaan blogiinsa, joten kannattaa tsekata tuotetiedot sieltä. Illan aikana myös me muut tytöt päästiin testaamaan haluamiamme tuotteita, kun yhdelle jos toiselle meistä etsittiin sopivan värisiä huulipunia, luomivärejä ja muita. Make Up Storen luomivärit on jo kauan olleet mun lemppareita, mutta niiden lisäksi olen suosinut myös silmänrajauskyniä ja huulipunia, jotka on syyskuun ajan tarjouksessa vain 11 euroa. Mä ostinkin itselleni uuden huulipunan ja huultenrajauskynän. Saatiin mukaamme myös pienet tuotelahjat, mutta noita tuotteita esittelen myöhemmin. 

makeupstoreeyesanni
(c)Anni
makeupstoreproductsmakeupstorenails

Parasta illan antia mulle oli kuitenkin se, että pääsin kerrankin tapaamaan muita oululaisia bloggaajia ja tutustumaan uusiin ihmisiin. Muut oli käyneet jo ennen Make Up Storelle tuloa kahvilla keskenään, mutta mäkin pääsin hyvin porukkaan mukaan, vaikka ehdin saapumaan paikalle vasta suoraan liikkeeseen. Kaikki tytöt, joille ehdin illan aikana juttelemaan olivat tosi mukavia. Toivottavasti pääsen vielä toiste tutustumaan paremmin muihinkin tyttöihin.

makeupstoreryhmätiina
Enni, Tiina, minä, Tania, Heidi, Emilia, Emmi, Vilma, Elisa ja Anni. (c)Tiina

keskiviikko 10. syyskuuta 2014

Päivän asu #4 -- Tämä on syksy

syksy3

Vaikka parina viime päivänä onkin taas ollut lämmin, mä olen tosiaan ihan virallisesti aloittanut syksyn, eli palannut kouluun, kaivellut nahkatakin naftaliinista ja napannut syksyn ekan flunssan. Oon myös alkanut taas soittaa mun syksyn soittolistaa, eli Maroon5:n Songs About Janea, Zen Caféta ja Scandinavian Music Groupia. Vaikka myönnettäköön, että SMG soi vuodenajasta riippumatta. Syksy on sellaisen melankolisen toiveikkaan musiikin aikaa.

Ilmassa on taas sellainen syksyn kirpeys lämmöstä huolimatta, ja kohta alkaa olla parhaat hetket lähteä Iihin kuvaamaan ruskaa. Mun päivat on kuluneet pitkälti koulun ja töiden merkeissä, oon ollut paljon itsekseni kotona, kun J on ollut mökillä jahtihommissa. Eilen käytiin Sitan kanssa taas kahvittelemassa ja kuvailemassa. Saatoin myös ihan vahingossa eksyä kaupoille vähän... Huomenna olisi Make Up Storella pieni iltatapahtuma, johon sain kutsun, muuten loppuviikon ohjelma on vielä koulua lukuunottamatta auki.

Loppuviikosta pitäisi alkaa viiletä kunnolla, mikä on ihan jees, sillä mä en osaa pukeutua tällä hetkellä. Aamulla lähtiessä on kaikki ok, mutta ilapäivällä nahkatakki ja paksu kaulaliina on ihan liikaa. Tänään oli vielä hölmömpi olo palata kotiin tuossa varustuksessa ja vielä sateenvarjon kanssa, kun aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta niin, että hyvä kun eteensä näki häikäisyltä. Eihän mulla mitään aurinkolaseja tietenkään ollut mukana, kun aamulla satoi.

syksy6

Tässä asussa on monta mun tän hetken suosikkia. Viime talvena ostettu nahkatakki, Niken tennarit ja nuo Walesista ostetut TopShopin tuubikaulaliina ja Urban Outfittersiltä ostettu Deena & Ozzyn veska. Niin ja mun lukulaseista tykkään edelleen kovasti. Hankin nuo viime syksynä, kun sain kehykset reilulla alennuksella erään blogikampanjan merkeissä, ja huomaan kyllä nyt oikeasti, että pää ei enää kipeydy niin helposti, kun käytän noita lukiessa ja koneella istuessa.

syksy2

Nahkatakki - New Look
Toppi - Cubus
Laukku - Deena & Ozzy
Kaulaliina - TopShop
Kengät - Nike Air Force 1
Kehykset - Gucci (osittain blogin kautta saadulla lahjakortilla maksettu)

Nyt mä menen keittämään itselleni minttukaakaota ja katsomaan vähän lisää Pretty Little Liarsia. Miten mä en oo aiemmin löytänyt tätä sarjaa?!

Mitäs piditte asusta? :)

maanantai 8. syyskuuta 2014

Jäähyväiset kesälle

Jep, se alkaa ihan kaikin puolin olla syksy nyt. Kesä oli kummallinen, mutta ihana. Alkuun oli pari viikkoa hellettä, sitten niin kylmä, että toimituksen naiset kulki ympäriinsä viltit niskassa. Suurimman osan kesää vietin ilman blogia ja kameroita, mutta jotain tarttui Instagramin muistiinkin.
    kesäkollaasi1

Mun kesä lähti liikkeelle parin viikon flunssalla, vaatekaapin siivouksella ja bileilloilla kavereiden kanssa. Oli jotenkin mahtava fiilis, kun istuttiin yksi aamuyö torinrannassa syömässä pizzaa ja katselemassa maisemia. Sellanen tässä ja nyt elossa -fiilis. Kesän alussa ihastuin myös edellisessä postauksessa hehkuttamiini EOS-huulirasvoihin.

kesäkollaasi2

Tänä kesänä kunnostauduttiin myös meidän parvekkeen käytössä, ja ollaan vietetty siellä kunnon parisuhdeaikaa niin lettukestien kuin viini-iltojen merkeissä. Siellä tuli myös nukuttua kuumimpien helteiden aikaan kesän parhaat yöunet, kun sängyssä oli ihan liian kuuma. Ulkona nukkumisessa on jotain ihan mielettömän kivaa, vaikka sit nukkuiskin ihan vaan omalla partsilla.

kesäkollaasi3

Tänä kesänä oon myös syönyt tuttuun tapaan paljon tuoreita herneitä ja mansikoita, sekä sushia. Oon myös ehkä vähän rakastunut Tornion Hevi's Delin lankkupizzoihin. 

kesäkollaasi4

Oon myös tehnyt pieniä retkiä niin Luulajaan kuin suvun mökille Taivalkoskelle. Yllätin myös J:n minilomalla Oulun Edeniin vuosipäivän kunniaksi. Mulle kesään kuuluu aina autossa istumista, ja mä itseasiassa tykkäänkin automatkoista, tulee aina lapsuus mieleen, kun kierrettiin Suomea perheen kanssa. Nykyään on vielä kivempaa kun voi ajaa myös itse.

kesäkollaasi5

Muutama ihan random-räpsy tähän väliin, Koska itse olen käsityötaidoton, serkkuni virkkasi mulle superkivan rantarepun kesän alussa. Söin myös kaksi jätskiä kesän aikana, joista toisen (kesän eka!!!) tiputin maahan heti muutaman lipaisun jälkeen, blää. Robert's Coffeen jugurttijätski mansikoilla, valkosuklaalla ja vadelmakastikkeella oli aika taivaallisen hyvää. Oon myös elvytellyt kirjoitusharrastustani kesän aikana, ja aloittanut taas säännöllisen päiväkirjan pidon. Toki mun piti tuolloin ostaa myös uusi penaali ja kyniä, ja noita A5-kokoisia ruutuvihkoja mä käytän aina työkeikoilla.

kesäkollaasi6

Kesän aikana sain myös takaisin vuoden hukkateillä olleet lemppariaurinkolasini, ihastuin Cafe Roosterin brunssiin ja vietin rantapäivää kevyen lukemisen kera Hailuodossa lähes autiolla rannalla. Juhannuksena ehdin myös parantaa maailmaa sisarusten ja tädin perheen kanssa mökkimme kodassa. Mä käyn nykyään suvun mökillä tosi harvoin, sillä me J:n kanssa kaivattaisiin sellasta ihan kokonaisvaltaista omaa rauhaa, ja tuolla on lähes aina muitakin. Sama homma J:n vanhempien mökin kanssa. Siksipä me ollaankin katseltu vähän sillä silmällä josko löydettäisiin ihan oma mökki, mutta toistaiseksi ollaan kuitenkin vielä odottelemassa sen hankinnan kanssa.

kesäkollaasi7

Oon tänä kesänä myös viettänyt paljon aikaa pikkusiskoni Nooran kanssa, fiilistellyt Qstockia ihan kahdestaan J:n kanssa sekä vienyt serkkutyttöni drinksuille. Viimeisimmästä seurasi ihan kaamea ikäkriisi, sillä mun pään sisällä serku on edelleen jotain 10-vuotiaita. Asiaa ei myöskään ihan kauheasti helpottanut se, että me päädyttiin Tivoliin, joka oli muuttunut kamalasti sitten viime visiittini... ööö, nelisen vuotta sitten? ja tunsin olevani ihan täysin väärässä paikassa. Kesän parhaana työpäivänä pääsin haastattelemaan Aku Ankkaa Reinikaista Jukka Rasilaa. Sisäinen fanityttöni kiljahtelee edelleen tota kuvaa katsoessani.

Ja vaikka kesä oli superkiva, niin siirryn silti ihan mielelläni syksyyn. Ei siksi että se olisi jotenkin pukeutumisen parasta aikaa tai uusi alku tai mitään, vaan ihan vaan siksi, että pitkän kesäloman jälkeen on ihan kiva alkaa taas saada jotain järjestystä elämään ja rytmiä arkeen, kun en kuitenkaan osaa olla toimettomana kotonakaan.

Millainen teidän kesä oli?